Paineviemäri käy maaseudulle
Kaisa Valkama on Pääristen jätevesiosuuskunnan jäsen. ”Pois en anna”, hän sanoo paineviemäriratkaisusta. Osuuskuntakouluttaja Timo Korpisen mielestä paineviemärit sopivat haja-asutusalueille. ”Osuuskunta on paras vaihtoehto viemäröinnin toteuttamiseen.” Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
Paineviemärit sopivat haja-asutusalueille ja osuuskunta on paras vaihtoehto sen toteuttamiseen.
Muuta ei kannata tehdä, jos paineviemäri vain suinkin pystytään rakentamaan, sanoo osuuskuntakouluttaja Timo Korpinen Salon Perniöstä.
Se kannattaa myös rahallisesti. Kiinteistövälittäjien mukaan viemäri nostaa kiinteistön arvoa vähintään kulujen verran, mutta sama ei näy kiinteistökohtaisissa puhdistamoissa.
”Ihmiset eivät halua nähdä vaivaa jäteveden kanssa”, Korpinen sanoo.
Korpinen on vankkumaton haja-asutusalueiden viemäröinnin ja osuuskuntien puolestapuhuja. Neljässä vuodessa hän on ollut mukana liki 350 kiinteistön viemäröinnissä Perniössä ja yli 30 jätevesihankkeessa, kaikki osuuskuntia.
Korpisen mukaan nyt ei ole oikea hetki hoitaa jätevesiasiat kuntoon, vaan viimeinen hetki ainakin, jos alueelle halutaan paineviemäriä.
Valtio tukee yhteishankkeita, mutta ei ehkä enää parin vuoden päästä, kun takaraja tulee vastaan.
Suurin urakka on edessä, kun Kaukolan-Tuohitun-Ylikulman jätevesiosuuskunta ja liki 300 kiinteistöä kaipaavat viemäröintiä.
Suurin osa on ykkösluokan pohjavesialueella, jolla on kolme vedenottamoa.
Korpinen innostui jätevesiosuuskunnista vuonna 2009, kun Pääristen kylälle alettiin suunnitella paineviemäriä. Hän päätyi kotikylänsä osuuskunnan puheenjohtajaksi.
Paineviemärin lisäksi kaivantoon vedettiin valokuitu. Samaa mallia on sovellettu myös muissa jätevesiosuuskunnissa eikä muunlaisia enää tehdä.
Valokuidun saa noin tuhannella eurolla, kun se tehdään viemäröinnin yhteydessä. Moni tulee mukaan valokuidun takia, Korpinen toteaa.
Korpisen mukaan osuuskunta on paras vaihtoehto jätevesien käsittelyssä. Se on hallinnollisesti lähellä osakeyhtiötä.
Osuuskunta on arvonlisäverovelvollinen, mutta liittymismaksut ovat verottomia.
Korpisen mukaan paineviemäröinti on edullisin vaihtoehto jäteveden käsittelyssä, kun katsotaan koko elinkaarta.
Pumput kestävät 30 vuotta, kun ne huolletaan säännöllisesti ja käytetään laadukkaita osia.
Kuluminen ei ole ongelma vaan se, että pumppuja käytetään liian vähän.
Pääristen osuuskunta perii vuosittain muutaman kympin perusmaksun, joka kattaa vuosihuollon. Pumppaamot pestään vuosittain ja pumpun öljyt vaihdetaan viiden vuoden välein. ”Muuta ei tarvita.”
Paineviemärin ja valokuidun kustannukset ovat karkeasti 10 000 euroa kiinteistöä kohti. Valtio tukee vesihuollon yhteishankkeita enintään 30 prosentin avustuksella.
”Aika lähelle sitä on myös päästy.”
Viemäreihin on oltu tyytyväisiä.
Korpisen mukaan kukaan ei ole irtisanoutunut osuuskunnista neljän vuoden aikana.
Minne paineviemäri sopii?
Korpinen pitää nyrkkisääntönä sitä, että kilometrillä pitää olla vähintään kolme kiinteistöä, jotta hanke kannattaa.
Salossa väännettiin aikoinaan kättä jätevesiosuuskunnilta perittävistä liittymismaksuista.
Lopulta valtuusto päätti, että osuuskunta voi liittyä ilmaiseksi, Korpinen kertoo.
Perusteluna käytettiin sitä, että kunnan perimä liittymismaksu kattaa verkoston rakentamiskulut.
Kun osuuskunta huolehtii rakentamisesta, kunnalle ei tule kuluja.
Päinvastoin kunta saa tuloja, kun jäteveden määrä kasvaa.
Kaisa Valkama on ensimmäisen, Pääristen jätevesiosuuskunnan jäsen. Tyytyväisyys paistaa kasvoilta: ”Pois en anna.”
Paineviemäri saatiin syksyllä 2009 ja se on toiminut alkusäätöjen jälkeen ongelmitta.
Kustannuksetkin ovat kohtuullisia. Jätevesimaksuja kertyy vajaat 300 euroa vuodessa ja huoltokulut päälle. Sähköä menee alle kymmenen euroa vuodessa.
Osuuskunta huolehtii verkoston ylläpidosta. Hälytykset menevät osuuskunnalle eikä kiinteistön omistajilla ole edes pääsyä laitteisiin.
Se pitää muistaa, ettei viemäriin laita mitään sitkeää, ei edes topsyja, jotka voivat tukkia pumpun, Valkama kertoo.
Valkaman mukaan ainut murhe on ollut Fortum. Sähköt olivat kuusi päivää poikki Tapani-myrksyn takia eikä viemäri toiminut.
Sähköyhtiötä on yritetty saada sijoittamaan kaapelit samaan kaivantoon viemärin ja valokuidun kanssa, mutta vielä se ei ole onnistunut, Korpinen sanoo.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
