Itsenäisyys perustuu kokemukselle reilusta pelistä ja siitä on pidettävä huolta

Itsenäisyyden juhlistaminen on tänä vuonna Suomelle tavallistakin merkityksellisempää. Euroopassa soditaan, Venäjän uhka on suurempi kuin vuosikymmeniin ja sodan seuraukset tuntuvat kaikkialla Euroopassa.

Ukraina taistelee sankarillisesti oman vapautensa ja kansallisen identiteettinsä puolesta. Samalla sen taistelu palauttaa mieleen oman maamme kohtalon vuonna 1939, kun silloinen Neuvostoliitto yritti samalla tavalla murtaa oman maamme itsenäisyyden.

Venäjän harjoittamat julmuudet siviiliväestöä kohtaan muistuttavat realistisesti siitä, miltä oman puolustuksemme avulla yritämme itseämme suojella. Tuntemattoman sotilaan viesti on tänä vuonna vielä tavallistakin väkevämpi.

Suomi ei sotaa halua. Silti siihen on oltava valmiina, koska joku toinen voi sitä haluta.

Maanpuolustustahto on eri mittausten mukaan Suomessa noussut taas huomattavan korkealle. Suomalaiset ovat valmiita puolustamaan maataan, vaikka taistelun lopputulos on epävarma.

Suomi on myös kuluvan vuoden aikana tehnyt valtavan työn varmistaakseen puolustuskykyään. Päätös läntiseen puolustusliittoon Natoon liittymisestä tehtiin rivakasti. Presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) toiminta on ollut tehokasta ja yhtenäistä.

Samalla on syytä huomata tavallisten suomalaisten realismi Venäjän hyökkäyssodan edessä. Ukrainakaan ei pärjää Venäjälle yksin. Lännen tuki on välttämätön itäisen imperialismin edessä. Oman puolustuksen merkitys on yhä keskeinen, mutta Naton avulla sen uskottavuus kohenee olennaisesti.

Maanpuolustustahdon merkitys on tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri myös suomalaisen yhteiskunnan yhdessä pitävänä voimana. Uhan edessä suomalaiset ovat löytäneet toisensa ja ymmärtäneet oman maamme arvon.

Kaikesta poliittisesta riitelystä, sisäisiin kupliin vetäytymisestä ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntymisestä huolimatta Suomi on edelleen loistomaa. Olemme tehokkaita, vastuullisia, oikeidentuntoisia ja itse asiassa onnellisia.

Meissä sykkii sittenkin lämmin ja avara sydän, vaikka sitä ei aina huomaa. Heikommista yritetään edelleen pitää huolta. Kaveria ei jätetä.

Kun kevään eduskuntavaalit lähestyvät, edessä olevat leikkaukset pitäisi nyt onnistua kohdistamaan oikeudenmukaisesti. Sekä veroja maksavilla että niillä rahoitettuja palveluja saavilla pitää olla kokemus reilusta pelistä.

Itsenäisyyttä puolustetaan , jos se koetaan sen arvoiseksi. Tästä kokemuksesta on nyt pidettävä kiinni. Se on itsenäisyyden peruspilari.