Internet on ollut media-alalle sekä kirous että siunaus – "Suurin uhka on toimittajien kyynistyminen"

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi ja Reuters Instituten tutkija Nic Newman arvioivat Mediapäivän keskustelussaan internetin tuomat hyödyt sen kirouksia suuremmiksi. Mediapäivän tämän vuoden teemana oli "Ideoista ilmiöiksi". Kuva: Kimmo Lundén

Mediatoimiala pohti Finlandiatalolla järjestetyssä Mediapäivässä internetin toimialalle tuomia kirouksia sekä että sen siunauksellisuutta. Kymmenen viime vuoden aikana toimialan ansaintamallit ovat heittäneet häränpyllyä. Median ansintalogiikalta on mennyt jalat alta niin muualla maailmalla kuin Suomessakin.

Oxfordin yliopistoon kuuluvassa Reuters Instituutissa vierailevana tutkijana työskentelevä Nic Newman ja vast'ikään Iltalehden vastaavana päätoimittajana aloittanut Erja Yläjärvi arvioivat netin tuomia hyötyjä ja kirouksia medioiden toimittajille, kuluttajille ja mediayhtiöille.

Nic Newman tunnetaan Reuters Instituten vuotuisen Digital News reportin yhtenä kirjoittajista ja hän on ollut mukana perustamassa Ison Britannian yleisradioyhtiön BBC:n verkkosivuja 21 vuotta sitten.

"BBC:ssä ymmärsimme nopeasti, kuinka perusteellisesti internet muuttaisi mediamaailmaa. Se oli yleisöjä osallistava ja keskusteleva, mitä televisio ja radio eivät siihen mennessä olleet", Newman kertoi Medialiiton Aikakausmedian, Graafisen teollisuuden, Sanomalehtien liiton sekä Suomen Kustannusyhdistyksen järjestämässä seminaarissa.

Newmanin mukaan tekninen kehitys media-alalla ei pysähdy, vaan jatkuu:

"Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet mobiilin teknologian ja sosiaalisen median tuomaa murrosta, disruptiota. Kehitys ei pääty tähän, tulee tekoälyä, ääntä ja uutta teknologiaa, joka haastaa meitä (media-alaa). Voimme pärjätä siinä, tavoittaa yleisöt erinomaisilla sisällöillä, mutta edellisestä murroksesta on opittava", Nic Newman tunnustautuu optimistiksi.

Paljon on mennyt myös vikaan internetin aikakaudella. Väärä tieto leviää tarkistamattomana sosiaalisessa mediassa. Epätosilla uutisilla – fake news – harhautetaan yleisöjä.

Luotettavat uutismediat ja -uutiset ovat arvossaan, mutta niiden tuottaminen on voinut muuttua kannattamattomaksi.

Mediat etsivät kullekin sopivinta ansaintalogiikkaa internetin muuttuneessa toimintaympäristössä

Mediabrändeillä on yhä arvonsa, mutta yleisöstä keskimäärin vain 32 prosenttia tulee suoraan mediabrändin verkkosivulle suoraan, muiden käyttäessä sivuovea – facebookia, uutisgeneraattoria tai vastaavaa.

Iltalehden Erja Yläjärvi on työskennellyt media-alalla toimittajana tai toimituksissa esimiehenä yhteensä 20 vuotta. Suurimpana ongelmana toimialalla hän ei kuitenkaan pidä liiketoimintamallin romahtamista tai keksittyjä fake news -uutisiakaan vaan kyynistymistä:

"Väitän, että kaikki meistä toimittajista ja journalisteista tulevat alalle edelleen jonkunlaisina idealisteina. Haluamme vähintään merkitä jotain, jos emme muuttaa maailmaa. Jos jatkuvaan muutokseen alkaa väsyä tai ajattelee, ettei työllä ole väliä, kyyniseksihän siinä käy."

Koko ajan pitäisi oppia uutta. Ympärillä kollegoita on yhä vähemmän ja urakehitys epävakaata.

"Kun erilaiset trollit ja häiriköt solvaavat välillä enemmän, välillä vähemmän – ja naisia yleensä vielä rumemmin. Väitän, että riski kyynistymiselle on iso ja siitä puhutaan alalla liian vähän, erityisesti (median) johtamisessa", Yläjärvi totesi puheenvuorossaan.

"Digimuutoksesta, transformaatiosta, liiketoimintamalleista voidaan puhua. Mutta jos olet itse ja toimittajasi ovat väsyneitä ja kyynisiä, niin ei siitä mitään tule."

Kyynisyyttä on toki ollut ennenkin. Kyyninen ihminen on välinpitämätön, häikäilemätön ja tunteista piittaamaton.

Yläjärvi näki internetin tuoneen riskin väsymisestä, joka syö alunperin ollutta idealismia.

Verrattuna aikaan ennen nettiä siunauksia alalla on kuitenkin hurjasti:

"Kaikki kerronnan mahdollisuudet, videot. Historian suurin yleisö – olkoonkin, että kaikilta ei vielä saada rahaa. Olemme nopeampia kuin koskaan. Ikinä ei ole pystytty välittämään näin paljon tietoa nopeasti."

Nopeus tuo myös riskejä. Lähteitä on valtavasti ja tiedot on myös varmistettava.

"Edelleen on kaikki syyt olla idealisti, vaikka naiivi ei kannata olla", Yläjärvi summaa.