Ruletti pyörii: Venäjän alueiden velat ovat ennätyslukemissa, henkivartijoita tarvitaan ja pakkaa sekoittavat Ukrainan veteraanit
On avoin kysymys, kuinka paljon Kreml haluaa vaihtaa nykyisiä alueellisia johtajia Ukrainassa taistelleihin veteraaneihin. Venäjän vaaleilla valituista viroista on katoamassa 99 prosenttia.
Venäjältä puuttuu muun muassa poliiseja ja terveydenhuollon työntekijöitä. Ukrainassa on kaatunut noin 170 000 venäläistä. Kuva: Klaus Wright / UnsplashLue artikkelin tiivistelmäVenäjän alueiden velka on kasvanut yli 3,5 biljoonaan ruplaan, ja yli puolet alueista kärsii budjettivajeesta. Kreml keskittää valtaa ja lakkauttaa vaaleilla valittuja virkoja, jopa 99 prosenttia voi kadota. Samalla Ukrainan sodan veteraaneja nostetaan johtotehtäviin Sankareiden aika -ohjelman kautta. Sotilaiden paluu näkyy rikostilastoissa, ja kuvernöörit ovat lisänneet henkivartijamenojaan turvattomuuden kasvaessa.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Ukrainassa oli kaatunut tammikuun loppuun mennessä vahvistettujen tietojen mukaan 168 142 venäläistä.
Venäjältä puuttuu nyt 170 000 poliisia ja 90 000 terveydenhuollon työntekijää, kertoi puolalainen tutkija Milosz Bartosiewicz Centre for Eastern Studies -ajatuspajasta viime viikolla Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-seminaarissa.
Sotilaiden palaaminen rintamalta näkyy itänaapurin rikostilastoissa. Venäläinen riippumaton media Verstka laski viime vuonna, että yli 750 siviiliä oli joutunut Ukrainasta palanneiden veteraanien uhreiksi.
Ainakin 378 ihmistä on kuollut ja 376 on kärsinyt vakavia vammoja.
65 000 hakijasta viime vuoden loppuun mennessä 168 oli saanut paikan.
Venäjän hallitus on pyrkinyt nostamaan Ukrainan sodan veteraanien julkisuuskuvaa esittämällä heidät sankareina ja kannustamalla heitä asettumaan ehdolle vaaleissa.
Kreml aloitti vuonna 2024 Sankareiden aika -ohjelman, jossa ajatuksena on ottaa Ukrainan sodan veteraanit mukaan eliittiin. Tavoitteena oli, että ainakin 50 sotaveteraania nimitettäisiin kuvernööreiksi tai pormestareiksi tähän vuoteen mennessä.
65 000 hakijasta viime vuoden loppuun mennessä 168 oli saanut paikan.
Alueellisissa ja paikallisissa vaaleissa oli viime vuonna ehdolla 1 600 Ukrainan veteraania, joista noin 1 000 valittiin.
Jopa 99 prosenttia kaikista maan vaaleilla valituista viroista voi kadota.
Alueet käyvät lähivuosina läpi isoa uudistusta.
Kaikki merkit viittaavat Bartosiewiczin mukaan siihen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa superkeskittävää politiikkaansa ja siirtää alueiden valtaa keskushallinnolle.
Kunnallishallinnon alemman tason lakkauttamisen seurauksena jopa 99 prosenttia kaikista maan vaaleilla valituista viroista voi kadota, Bartosiewicz kirjoittaa kommentissaan.
Uudistus siirtää päätöksentekoa alueiden kuvernööreille, jotka ovat usein käyneet Moskovan ”kuvernöörikoulun” ja haluavat edetä uraputkessa kohti asemaa keskushallinnossa.
Alueelliset johtajat ovat lähes tuplanneet henkivartijoihin käyttämänsä rahat.
Nyt kuvernöörit ovat saaneet kansan vihat päälleen.
Yli puolella Venäjän alueista on budjettivaje. Alueiden velka on Bartosiewiczin mukaan ennätyksellinen: se kasvoi viime vuonna 11 prosenttia edellisestä vuodesta ja ylitti 3,5 biljoonaa ruplaa.
Moskova ei käytä valtaansa alueiden tulojen tasaamiseen vaan antaa rahaa alueille, jotka edistävät sen tavoitteita.
Alueiden on pakko ottaa kallista pankkilainaa saadakseen kulunsa katettua.
Alueelliset johtajat ovat Vedomosti-lehden mukaan lähes tuplanneet henkivartijoihin käyttämänsä rahat Ukrainan sodan aikana.
”On avoin kysymys, kuinka paljon Kreml haluaa vaihtaa nykyistä alueellista johtoa veteraaneihin”, Bartosiewicz sanoo.
Sota ja alueet
Ukrainan sodan kustannukset Venäjän alueilla kasvavat.
Yksi isoimmista taakoista on alueiden velvollisuus maksaa kertaluonteisia maksuja vapaaehtoisille sotilaiden värvääjille. Venäjän itsenäisen median mukaan alueet käyttivät keskimäärin 13 prosenttia sosiaalimenoistaan tähän.
Sotilaiden, veteraanien ja heidän perheidensä kaikki edut ovat keskimäärin 25 prosenttia alueiden sosiaalimenoista.
Alueiden on pakko ottaa kallista pankkilainaa saadakseen kulunsa katettua. Ne ovat jo leikanneet terveydenhuollosta, opetuksesta, kunnallisesta infrasta ja asumisesta.
Esimerkiksi hiiliteollisuusalue Kemerovo, autoteollisuuden Samara, kaivos- ja energiateollisuuden Irkutsk sekä metallurgiaan keskittyneet Orenburg, Murmansk ja Volodga ovat ongelmissa. Hyötyjinä ovat lähinnä ase- ja sotateollisuuden keskukset kuten Kurgan, Tatarstan ja Udmurtia.
Alueilla riittää budjettipaineita: esimerkiksi Venäjän kuntien lämmitysverkoista jo 31 prosenttia kaipaa vaihtoa, samoin kuin 43 prosenttia vesijohtoverkostoista ja 46 prosenttia viemäriverkostoista.
Lähteet: Milosz Bartosiewicz
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
