Suomen kansallisvarallisuudesta on lähes puolet rakennuksissa: Taloihin sitoutunut 500 miljardia euroa

Kuva: Jukka Pasonen

Rakennuksiin on sitoutunut 45 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta eli noin 500 miljardia euroa. Tähän arvoon on päätynyt uusin rakennetun ympäristön tilaa Suomessa käsittelevä Roti-raportti 2019.

Kun arvoon liitetään vielä infran osuus, 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme on sidottu rakennettuun ympäristöömme. Kiinteistö- ja rakentamisala vastaa 15 prosenttia bruttokansantuotteestamme ja työllistää 500 000 ihmistä, eli viidenneksen kaikista työllisistä.

Alan energiankulutus on myös merkittävä – 35 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.

Rakennetussa ympäristössä tehtävillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka ilmastonmuutosta saadaan hillittyä, ja kuinka siihen sopeudutaan parhaiten.

Roti-raportin mukaan jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin pienentyneinä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksina.

Kaikkein kalleinta kansantalouden näkökulmasta on olla tekemättä mitään; rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti maksaa vuotuisesti suorina vaikutuksina – vesivuotoina, energianhukkana ja pidentyneinä kuljetusaikoina – 3,4 miljardia euroa vuosittain.

Jos mukaan laskentaan menetetty työaika, kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet, kustannukset kasvavat vuositasolla 5,7 miljardiin euroon.

Roti-raportin on tuottanut Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Raportin päärahoittajat ovat Väylävirasto, Maa- ja metsätalousministeriö, Museovirasto ja Ympäristöministeriö. Muita rahoittajia hankkeessa ovat olleet muun muassa Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Julkisivuyhdistys ry, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry, Kiinteistötyönantajat ry, Ornamo ry, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennustietosäätiö RTS sr, RAKLI ry ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry.