Tarkkaile vehnän sääskiä

Tähkä-ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka varsinkin niillä alueilla, joilla aiemmin ollut sääskiongelmia. Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä.

Viljoilla rikkakasvien torjunta tehdään viljan pensomisvaiheessa. Toukokuun alkupuolella kylvetyillä viljoilla alkaa tähkä tulla jo esiin. Sateiden siirtämiä rikkakasvitorjuntoja voi tehdä vielä gramma-aineilla, fenoksivalmisteita ei ole vioitusvaaran johdosta järkevää käyttää.

Hukkakaura alkaa tulla röyhylle ja kemiallisen torjunnan teho heikkenee. Axialin käyttöaikaa riittää hukkakauran lippulehtiasteelle.

Viljojen kasvitautiriski on nyt suuri. Kasvustoissa on paljon vaihtelua kasvuston kehitysasteen ja kunnon välillä. Kemiallinen torjunta kannattaa vain hyväkuntoisissa kasvustoissa. Kosteuden tai kuivuuden vikuuttamat kasvustot voivat entisestään kärsiä torjunta-ainekäsittelyistä.

Ainevalintaa ja käyttömäärää ohjaavat esikasvi, muokkaus, siemenen peittaus, lajikkeen taudinkestävyys ja havaitut kasvitaudit. Voimakkaassa tautipaineessa parhaimmat tulokset saadaan käyttöohjeiden korkeimmilla annoksilla. Mikäli oireita ei vielä esiinny, voi torjunnan ajoittaa ohralla ja kauralla lippulehtivaiheeseen ja vehnällä tähkälletulovaiheeseen. Fungisidikäsittely kannattaa tehdä voimakkaimman hellepiikin jälkeen.

Paikalliset sadekuurot ja kasvustojen rehevöitymiset ovat nopeuttaneet lehtilaikkutautien etenemistä. Verkkolaikku on jatkanut etenemistään erityisesti alttiissa lajikkeissa. Oireita esiintyy myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kasvustoissa. Ohranrengaslaikun harmaanvihertävät laikut erottuvat alimmilla lehdillä. Pistelaikkua (DTR-laikkua) on runsaasti vehnän alalehdillä erityisesti monokulttuurilohkoilla. Kevätvehnässä esiintyy myös ruskolaikkua. Tyvitaudit näännyttävät paikoin yksittäisiä oraita. Kasvitautien lisäksi kevätviljapelloissa esiintyy eri ympäristötekijöistä johtuvia värimuutoksia.

Rapsikuoriaistarkkailu on edelleen ajankohtaista myöhäisillä öljykasveilla. Torjuntakynnys lähellä kukinnan alkua on 2–3 kuoriaista/kasvi. Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua neonikotenoidi-valmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai Mavrik-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella (klo 21–06). Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Kaalikoin toukkia kannattaa myös edelleen tarkkailla. Torjuntakynnys on muutama toukka kasvia kohti ja torjunta on mahdollista pyretroidi- ja pyretriinivalmisteilla kukinnan jälkeen.

Hernekääriäisen lentohuippu on alkanut Etelä-Suomessa ja monin paikoin torjuntakynnys on jo ylittynyt. Kääriäisen torjuntatarve ja -ajankohta määräytyvät lohkokohtaisesti feromonipyydystarkkailun ja herneen käyttötarkoituksen perusteella. Ohjeellinen kynnysarvo kuivaherneelle on vähintään 10 kääriäistä missä tahansa pyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana. Tuorehernetuotannossa kynnysarvo on pienempi: yli 3 kääriäistä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana. Torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Suositeltu torjunta-ajankohta on, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta eli olosuhteista riippuen noin 8–12 vuorokauden kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21–06 välisenä aikana.

Kuminan rengaspunkin vioitukset alkavat näkyä, kun siemenet kehittyvät ja kasvusto tuleentuu. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja.

Omenakääriäisen lento on vilkastunut ja viikolla 26 muninta jatkuu. Lounais-Hämeen havaintojen mukaan toukkien kuoriutuminen alkaa viikon 26 alussa. Pihlajanmarjakoin toukkien kuoriutumisen alku ajoittuu kesäkuun loppuun keskimääräistä lämpimämmän sään vallitessa. Saaristossa ja Ahvenanmaalla munien kuoriutuminen alkaa muutamaa päivää myöhemmin.

Omenaruven tartuntariski on edelleen olemassa sateen sattuessa.

Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lento on lähes loppunut koko maasta aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Kaalikoin toukkia kannattaa edelleen pitää silmällä.

Porkkanakärpäsen lento on miltei loppunut koko Etelä- ja Keski-Suomesta, pohjoisesssa lento on edelleen huipussaan. Porkkanakempin lento jatkuu.

MTT Kasvinsuojelupalvelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF