Ilmastolain uudistus tähtää yli 90 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä – "Nopea irtautuminen fossiilitaloudesta on sekä turvallisuus- että ympäristöpolitiikkaa"
Ensimmäinen uudessa ilmasto- laissa asetettu päästövähennys- tavoite on tarkoitus saavuttaa vuonna 2030.
Uusiin päästövähennystavoitteisin pyritään muun muassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmalla. Hiilineutraailius on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2035 mennessä. Kuva: Lari LievonenHallitus tähtää vuoteen 2050 mennessä yli 90 prosentin päästövähennyksiin, selviää ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Karin (vihr.) torstaina esittelemästä ilmastolain uudistuksesta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Karin mukaan ilmastolain uudistuksesta tuli Ukrainan sodan myötä entistä välttämättömämpi, sillä fossiilitalouteen nojaaminen on antanut vaikutusvaltaa Venäjän presidentille Vladimir Putinille.
”Nopea irtautuminen fossiilitaloudesta on sekä turvallisuus- että ympäristöpolitiikkaa”, Kari korosti.
Keskeisimmäksi asiaksi lakiuudistuksessa nousevat uudet päästövähennystavoitteet. Lain mukaan vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus saavuttaa 60 prosentin, vuoteen 2040 mennessä 80 prosentin ja vuoteen 2050 mennessä 90–95 prosentin päästövähennys verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Edellinen, vuonna 2015 voimaan astunut ilmastolaki sisälsi päästövähennystavoitteen vain vuodelle 2050.
Päästövähennysten ohella tähdätään tasaiseen hiilinielujen määrän kasvattamiseen.
”Hiilineutraaliuden jälkeen tavoitellaan hiilinegatiivisuutta”, Kari korosti.
Uutena ilmastopolitiikan suunnitelmana otetaan käyttöön maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, jonka valmistelusta vastaa maa- ja metsätalousministeri. Suunnitelmalla ilmastolaissa huomioitaisiin jatkossa maankäyttösektorin päästöt ja nielut.
Maankäyttösektorin luokkiin kuuluvat metsämaat, viljelysmaat, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muut maat sekä puutuotevarastot.
Karin mukaan ilmastosuunnitelmat ovat tärkein keino päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastosuunnitelmissa määritellään päästövähennystavoitteet ja toteutettavat sopeutumistoimet. Tällä hetkellä laki käsittää kolme suunnitelmaa: keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman, pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman.
Ilmastosuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan vuosittain julkaistavan ilmastovuosikertomuksen avulla.
”Vuosikertomusten yhteydessä arvioidaan jatkossa vuosittain mahdollisten lisätoimien tarvetta.”
Ilmastolain uudistuksen lausuntokierroksella kuultiin lähes 450 lausuntoa. Uudistusta suunniteltaessa pyrittiin Karin mukaan kuuntelemaan erityisesti lapsia ja nuoria sekä saamelaisia.
Ilmastolaki velvoittaa jatkossa ottamaan entistä vahvemmin huomioon saamelaisten oikeudet. Tavoitteena on perustaa saamelainen ilmastoneuvosto, joka toimisi Karin mukaan riippumaton asiantuntijaelin.
Ilmastoneuvoston tehtävänä olisi tunnistaa saamelaisten oikeuksien edistämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä.
”Arktiseen luontoon nojaava saamelaiskulttuuri on erityisen haavoittuvainen ilmaston lämpenemiselle. Lämpeneminen pohjoisilla alueilla on erityisen nopeaa”, Kari muistutti.
Saamelaisneuvoton jäsenistö tulee Karin mukaan koostumaan sekä perinteisen tiedon haltijoista että tutkijoista.
Karin mukaan hallituspuolueet keskustelivat mittavan lakiuudistuksen yksityiskohdista. Kari on tyytyväinen siihen, että uudistuksessa nojataan vahvasti tutkijoiden suosituksiin ja arvioihin siitä, miten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin voidaan yltää.
”Loppujen lopuksi ilmastonmuutos ei ole poliittisten erimielisyyksien kysymys. Ilmastonmuutos on fakta.”
Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2022. Seuraavaksi hallituksen esitys menee eduskunnan käsittelyyn.
Ilmastolakia on tarkoitus täydentää syksyllä kuntien ilmastosuunnitelmilla. Samalla on tarkoitus säätää myös ilmastolain muutoksenhausta. Sitä koskeva selvitys valmistuu maaliskuun aikana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
