Suurpetojen salatapotvähenivät valtion mailla
Valtion mailla todettiin viime vuonna vain kaksi laitonta ahman tappoa. Luvattomat hirvenkaadot lisääntyivät.
Viime vuonna metsähallituksen erätarkastajat ja muu viranomaiset ratsasivat kansalaisia suurpetoasioissa 240 kertaa. Rikkeitä tai rikkomuksia todettiin kahdeksan, luvattomia ahmantappoja kaksi.
Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat 320 tarkastusta, 14 rikosta ja 11 laittomasti tapettua suurpetoa.
Molempina vuosina löydettiin yksi luvatta tapettu metsäpeura.
Luvatta tapettuja hirviä löytyi viime vuonna 22, edellisvuonna 17. Näiden lisäksi luvallisessa metsästyksessä ammutaan ylimääräisiä hirviä tai rauhoitettuja vasallisia lehmiä.
Suurpetojen laittoman tappamisen väheneminen voi johtua 1.4.2011 voimaantulleesta rikoslain muutoksesta. Siinä säädettiin huomattavan ankarat rangaistukset suurpetojen tappajalle tai muun törkeän metsästysrikoksen tekijälle.
Maksimirangaistus on nyt neljä vuotta vankeutta. Tehostuneet tutkintamahdollisuudetkin vaikuttavat ennaltaehkäisevästi, valvontaraportin tekijä Metsähallituksen Pohjanmaan aluepäällikkö Erkki Turtinen arvioi.
Turtisen mielestä myös vahinkopetojen poistoon myönnettyjen poikkeuslupien onnistunut suuntaaminen vähentää suurpetorikollisuutta. Poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus.
Metsästyksen valvonnassa tulee ilmi laillisuusrikkeitä noin neljässä prosentissa tarkastuksista.
Kalastajien toimissa on enemmän huomautettavaa. Viime vuonna viisi kalastajaa sadasta tarkastetusta syyllistyi rikkomuksiin. Yleisin puute oli kalastuksenhoitomaksun laiminlyönti.
Aiemmin 2000-luvulla vain 2–3 prosenttia tarkastetuista kalastajista syyllistyi rikkeisiin.
Vuonna 2011 valtion mailla partioivat Metsähallituksen erätarkastajat tapasivat noin 9 000 asiakasta. Heistä 4,5 prosentilla todettiin laillisuusrike, 3,8 prosentilla luvallisuusrike.
Metsähallituksella on 11 poliisivaltuuksin toimivaa erätarkastajaa. Valvottavaa alaa on 12 miljoonaa hehtaaria.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
