
Katso, kuinka karmeasti susi raateli lampaita – Ulla on menettänyt uskonsa viranomaisiin susiasiassa
Susi tappoi kolme lammasta ja haavoitti seitsemää muuta Siikaisissa. Lampaiden omistaja vaatii toimia susiongelman ratkaisemiseksi.Siikainen
Ulla Luoma arveli, että kuvan uuhi olisi saanut vammoja puolustaessaan karitsojaan. Alhaalla lisää kuvia. Kuva: Ulla LuomaSiikaisissa lampaita kasvattavan Ulla Luoman päivä sai traagisen käänteen. Luoma oli menossa hakemaan lampaitaan kotinsa lähilaitumelta. Vastassa odotti karmea näky.
”Tulin laitumelle ja päästin paimenkoirani keräämään lampaita. Koira säikähti selkeästi jotain pellon laidassa. Menin katsomaan ja siellä makasi uuhi suolet pihalla.”
Muiden lampaiden tullessa esiin paljastui, että susi ei ollut tyytynyt vain yhteen uhriin. Seitsemän muuta elikkoa oli verisenä puremien jäljiltä ja kaksi uupui laskuista. Kahden muun eläimen jäänteet löydettiin myöhemmin lähialueelta.
”En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai kirota. Olin tosi surullinen lampaiden puolesta, mutta samaan aikaan myös vihainen sudelle. Eläinteni hyvinvointi on minulle tärkeintä. Raadellut lampaat nähdessäni koin, etten ollut kyennyt suojelemaan niitä”
Luoma kertoo menettäneensä uskonsa viranomaisiin susiasiassa.
”Toiset viranomaiset myöntävät luvat ja toiset kumoavat sen. Mitä järkeä tässä on?”
Luoma viittaa riistakeskuksen myöntämiin suden kannanhoidollisiin poikkeuslupiin, joiden täytäntöönpano kiellettiin hallinto-oikeuksien päätöksillä.
Lampurin mielestä riistanhoitoyhdistyksille tulisi myöntää enemmän valtaa susien suhteen, sillä paikalliset toimijat tuntevat parhaiten alueensa suurpetotilanteen.
”Tähänkin asiaan voitaisiin tuoda sitä paljon puhuttua paikallista sopimista”
Luotto kanta-arvioihin ei ole myöskään korkealla. Kun monet perhelaumat saavat pentueita, susien lukumäärän ymmärtäisi kertaantuvan huomattavasti enemmän mitä tilastot tällä hetkellä näyttää, Luoma ihmettelee.
Sudet itsessään eivät ole ongelma, vaan niiden röyhkeäksi muuttunut käytös.
”En vihaa mitään eläimiä. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta sen ihmisarkuus on säilytettävä. Siksi susia on päästävä metsästämään. Sillä ei ole edes merkitystä saadaanko niitä aina kaadettua, mutta pelote on luotava. Sitä kautta suden ja ihmisen yhteiselo on mahdollista jatkossakin maaseudulla”, Luoma kertoo.
Haavoittuneet lampaat saivat eläinlääkärin hoitoa ja vahvan kipulääkityksen. Lähipäivät näyttävät, miten toipuminen onnistuu. Eläimiä joudutaan vielä mahdollisesti lopettamaan.
Riistakeskuksen susilife-hankkeen suunnittelija Mikko Jokinen kävi paikan päällä tarkistamassa tilanteen.
”Kyllä se hyvin suurella todennäköisyydellä on ollut susi. Selviä tassun jälkiä ei löydetty, mutta kaikki muu viittaa suteen”, Jokinen sanoo.
Jokinen ei osannut arvioida oliko eläimiä ollut useampia.
Luken kanta-arvion mukaan susikanta on alkanut painottumaan Länsi-Suomen alueelle. Suurin osa Suomen susista on Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla.
Lue myös:
Susia, hirviä ja irtokoiria – Itä-Suomen poliisi kertoo, miten eläimet työllistävät poliisia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

