Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • vierasyliö Meksikon ruokamarkkinat kasvussa

    Vajaat kaksi vuotta vallassa ollut Meksikon presidentti Enrique

    Peña Nieto ajaa kunnianhimoista uudistusohjelmaa. Maan kongressi on hyväksymässä lakeja, jotka helpottavat ulkomaisia öljy- ja kaasuinvestointeja sekä purkavat valtion öljy-yhtiön Pemexin monopolin. Myös televiestinnässä kilpailua aiotaan lisätä.

    Meksikon talouskasvu on kangerrellut. Viime vuonna kasvu jäi 1,1 prosenttiin, mutta tahdin odotetaan nousevan

    tänä vuonna 2,7 prosenttiin. Uudistusten seurauksena kasvu saattaa nousta 5–6 prosenttiin, mikä on lähempänä Chilen

    tapaisten menestyksekkäiden Latinalaisen Amerikan talouksien lukemia.

    Uudistusten myötä saavutettava talouskasvu tulee lisäämään maahan tuotavien maataloustuotteiden kysyntää.

    EU:n ja Meksikon välinen

    vapaakauppasopimus on ollut

    voimassa muutamia vuosia. Maataloustuotteiden kaupan vapauttamisen prosessi on ollut

    muita tuotteita pidempi. EU poisti maatalous- ja kalastustuotteiden tuontitullit vuonna 2008, Meksiko vuonna 2010.

    Tullit jäivät koskemaan markkinavaihteluille alttiita tuotteita kuten naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, viljakasveja sekä maitoa, kermaa, voita, ja juustoa. Näiden osalta

    tariffit jäänevät voimaan

    jatkossakin.

    Naudanlihan kulutus ja markkinaosuus ovat pienentyneet Meksikossa vuodesta 2006 lähtien, mutta tilanteen odotetaan muuttuvan tulotason noustessa. Yhdysvaltain maatalousministeriö arvioi, että naudanlihan tuonti Meksikoon kasvaa 5–7 prosentin vuositahdilla seuraavan viiden vuoden aikana.

    Yli 15 prosenttia Meksikossa kulutetusta naudanlihasta on tuontilihaa. Suurin osa naudasta tuodaan USA:sta. Sen naudanlihan vientimäärät ovat kuitenkin pienentyneet kotimarkkinoiden korkeiden hintojen ja valuuttakurssien vaikutuksen vuoksi.

    Mahdollisuudet tuontivajauksen täyttämiseen EU:ssa tuotetulla lihalla ovat rajoitetut: Meksiko ei nykyisellään salli yli 30-kuukautisista eläimistä valmistettujen lihatuotteiden tuontia EU-maista bse-tautihuoliin vedoten.

    EU on painostanut Meksikoa kumoamaan tuontirajoituksen, mutta toistaiseksi tuloksetta. Toisaalta vaikka rajoitus poistuisi, EU-alueen lihantuottajat eivät ole kauppasopimuksissa etusijalla, vaan joutuvat

    maksamaan tuotteistaan tuontitariffeja.

    Meksiko on mukana Tyynenmeren maiden TPP-vapaakauppaneuvotteluissa. Yksi Meksikon karjateollisuuden vaatimuksista on lisätä naudanlihan viennin edellytyksiä

    muille markkina-alueille. Mikäli

    tässä onnistutaan, Australian kaltaiset suuret naudanlihatuottajat saattavat saada etuusaseman korkealaatuisten lihatuotteiden tuonnissa Meksikon markkinoille.

    Nykyisellään Australiasta ja Uudesta-Seelannista tuotavasta naudanlihasta kannetaan tullia jäähdytetyn lihan osalta

    20 ja pakastelihan osalta 25 prosenttia. Mikäli EU ei saa neuvoteltua tätä parempia

    ehtoja, EU-tuottajien vientimahdollisuudet jäävät rajoitetuiksi. Tämä voi hidastaa

    hintojen nousua EU:n sisällä.

    Perinteisesti Meksiko on vienyt Yhdysvaltoihin lihakarjaa, mutta nykyisin viennistä yhä suurempi osa koostuu naudanlihasta. USA:n lisäksi merkittävää vientiä on Japaniin.

    Meksikoon tuodaan paljon

    rasvatonta maitojauhetta. Myös juustoa ja voita tuodaan paljon. Suurin osa tuotavasta

    täysmaitojauheesta ja voista tuotetaan Uudessa-Seelannissa, juustosta ja rasvattomasta

    maitojauheesta taas USA:ssa.

    Meksiko on solminut vapaakauppasopimuksia useiden maitotuotteiden viejien kanssa – esimerkkeinä Chile, Uruguay, EU sekä Nafta-sopimuksen

    piiriin kuuluvat USA ja Kanada.

    EU:n maitotuotteista peritään naudanlihan tapaan tuontitariffi. Sitä vastoin Yhdysvalloissa

    tuotettua maitojauhetta saa Naftan ehtojen mukaisesti tuoda Meksikoon tullitta. EU-tuotteiden vientimahdollisuudet ovat siis rajalliset.

    Useat meksikolaiset ja monikansalliset yritykset sijoittavat parhaillaan Meksikoon käyttäen sitä liiketoimintojen keskuksena

    Keski-Amerikan ja Karibian alueella. Esimerkiksi Néstle

    ilmoitti hiljattain investoivansa äidinmaidonkorviketta valmistavaan tehtaaseen Länsi-Meksikossa. Tehtaan tuotannosta 40 prosenttia menee vientiin.

    Kypsytettyjen ja cheddar-tyyppisten juustojen kysynnän odotetaan Meksikossa lisääntyvän suurituloisten kuluttajien keskuudessa. Kypsyttämättömien juustotuotteiden kysyntä tulee jatkumaan pieni- ja keskituloisten parissa. Myös voin kulutuksen odotetaan lisääntyvän.

    Erikoismaitotuotteiden,

    kuten laktoosittomien tuotteiden kysynnän kasvu on mahdollisuus myös suomalaisille vientiyrityksille.

    Meksikon hallitus on käynnistänyt maatalouden tehostamisohjelman sekä ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on lisätä kotimaisten tuotteiden osuutta kulutuksesta.

    Keskeistä ohjelmassa on pienten ja keskisuurien maatilojen tuotannon määrän lisääminen ja laadun parantaminen.

    Maataloustuet korvataan tulotuilla. Viljelijöiden tuet sidotaan muun muassa koulutukseen,

    koneellistamiseen, jalostetun kotoperäisen siemenen käyttöön, lannoitukseen ja taloussuunnitteluun. Hallitus aikoo myös

    lisätä kotimaisten lannoitteiden

    saatavuutta. Niiden markkinaosuus on nykyisellään vain 15 prosenttia.

    Tavoitteena on myös parempi ruokaturvallisuus, jota varten ruuan laadun ja alkuperän

    seurantaa parannetaan.

    Meksiko uudistaa maataloushallintoaan, ja suunnitteilla ovat myös edulliset lainat maataloustuotannolle. Lainoitusta täydennetään perustamalla

    yksityisiä alueellisia pankkeja.

    Suomen elintarviketeollisuuden on mahdollista löytää erikoismaitotuotteiden vientimarkkinoita Meksikosta,

    vaikkakin kauppasopimusten puuttuminen hankaloittaa yhä naudanlihan ja maitotuotteiden vientiä.

    Myös suomalaisille asiantuntijoille saattaa olla kysyntää suunniteltujen ruuan alkuperän jäljittämiseen ja hygienian

    parantamiseen liittyvien uudistusten toteuttamisessa.

    JOHN KENNEDY

    Kirjoittaja on Lontoossa asuva

    taloustieteilijä ja vapaa toimittaja.

    Avaa artikkelin PDF