Puolustuskyky vaatii lisää rahaa
Puolustusvoimat tarvitsee 50 miljoonaa euroa lisää rahoitusta vuonna 2016 ja summa nousisi asteittain vuoteen 2020 mennessä 150 miljoonaan euroon indeksikorotusten lisäksi, puolustuksen parlamentaarinen selvitysryhmä esittää.
Rahaa tarvitaan kaluston ja aseiden hankintaan, jotta puolustuksen ensisijainen päämäärä toteutuisi.
”Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua Suomeen kohdistuvat hyökkäykset”, ryhmä linjaa.
Ilman tätä lisäresurssia puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä vain muutaman seuraavan vuoden ajan.
Sodan kuva muuttuu, joten voimankäytön keinovalikoima laajentuu. Esimerkiksi informaatiosodankäynti sekä kyberhyökkäykset ovat olennainen osa keinojen valikoimaa.
Lisärahoitus ei kata 2020-luvun suuria hankintoja. Silloin täytyy korvata Hornet-hävittäjät ja merivoimien taistelualuskalusto. Ne hankinnat pitää käsitellä hallituskaudella 2019–2023.
Ryhmän esityksistä päätetään vasta ensi toukokuun eduskuntavaalien jälkeen.
Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtaman ryhmän raportin mukaan Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia.
”Toimintaympäristön muutos ja Suomen asema sotilasliiton rajalla ja suurvallan naapurina on otettava huomioon laadittaessa johtopäätöksiä puolustusvoimien mitoituksesta ja kehittämisestä”, Kanerva sanoi.
Ryhmän esityksen mukaan koko palveluskelpoinen ikäluokka koulutetaan jatkossakin ja sijoitetaan sodan ajan joukkoihin.
”Vain yleisen asevelvollisuuden avulla Suomessa saavutetaan riittävä laatu ja määrä sijoituskelpoista reserviä sodan ajan tehtäviin”, ryhmä linjaa.
Ryhmän mielipidettä muokkasi Ukrainan kriisi. Se alkoi samoihin aikoihin kuin työryhmän työ.
”Ukraina ei menettänyt puolustuskykyä lyhyessä ajassa, vaan se on laiminlyönyt pitkään oman puolustusvalmiuden. Näimme miten sitten kävi”, Kanerva sanoo.
Uusi rahoitus ei puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan tarkoita sitä, että jo tehdyt puolustusvoimien säästöpäätökset peruttaisiin.
Tarkoituksena on säästää ensi vuodesta alkaen yli sata miljoonaa euroa vuosittain. Myöskään lakkautettaviksi päätettyjä varuskuntia ei avata uudelleen.
Raporttiin osallistuivat kaikki eduskuntapuolueet.
Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen. Sen mielestä epävarmassa taloustilanteessa ei ole järkevää sitoutua ennalta puolustusmenojen kasvattamiseen.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
