Tarkka: "Kyllähän jo presidentinvaalien aikaan tiedettiin, että Niinistö on tavannut liittojohtajat – kohu on iso ilmapallo"

Sauli Niinistö (kuvassa) on ollut aktiivinen ulkopolitiikassa, mutta sitä ei voi jättää pelkästään hänen harteilleen, Jukka Tarkka painottaa. "On hyvin ongelmallista, jos pääministeri arkailee ulkopolitiikkaa ja se jää kokonaan presidentin syliin." Kuva: Jaana Kankaanpää

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää presidentti Niinistön toimintaa kilpailukykysopimuksen osalta luontevana ja asemansa rajat tiedostavana.

"Se nyt vielä puuttuisi, että presidentti olisi ainoa henkilö, joka kikyä ei saa kommentoida. Ei ole vallan väärinkäyttöä tukea hallitusta. On myös sellaisia ajatuksia, että presidentin tehtävä on aina tukea hallitusta, jolla on kuitenkin parlamentaarisesti valittuna erittäin vahva mandaatti."

Tarkka kuvailee, että vaikka Niinistöllä ensimmäisenä presidenttinä on niskassaan rajoitetut valtaoikeudet, vaikutusvaltaa ei voi rajoittaa.

"Kun henkilö on älyllisesti voimakas ja karismaattisesti vaikuttava, ei tämä vaikutusvalta ole ristiriidassa pykälien kanssa."

Hän luonnehtii kirjasta syntynyttä kohua "isoksi ilmapalloksi", jolla on kenties pyritty vauhdittamaan teosten myyntiä.

"Kyllähän jo viime vuoden presidentinvaalien aikaan tiedettiin, että Niinistö on tavannut liittojohtajat. Silti asia ei noussut vaalipaneeleissa esiin."

Presidentin roolista sisäpolitiikassa ei ole Tarkan mukaan viime vuosikymmeninä juuri keskusteltu. Urho Kekkosen aikaan vahva rooli oli itsestään selvä eikä sitä juuri uskallettu kritisoida.

"Nyt presidentillä on sisäpolitiikassa vain vaikutusvaltaa. Vaikka se on näkynyt aina Suomen politiikassa, sen merkityksen arviointia on ehkä vältelty."

MT:n gallupissa erityisesti perussuomalaiset ja oikealle itsensä määrittelevät äänestäjät toivoivat sisäpolitiikassa vahvempaa presidenttiä. Tarkka arvioi, että jos presidentti olisi vasemmistolainen, heidän mielipiteensä voisi olla erilainen.

Ulkopolitiikassa presidentti on sen sijaan jäänyt Tarkan mielestä liian yksin. Myös ministereiden olisi aika kantaa vastuunsa.

"Pääministerillä olisi huomattavasti enemmän tilaa toimia kuin mitä Juha Sipilä (kesk.) on ottanut. On hyvin ongelmallista, jos pääministeri arkailee ulkopolitiikkaa ja se jää kokonaan presidentin syliin."

Esimerkiksi Nato-jäsenyyden kaltaisissa isoissa asioissa ratkaisuvalta on eduskunnalla ja hallituksella, ei presidentillä. Myös ulkoministeri Timo Soinin (sin.) toiminta on Tarkasta tuntunut lamaantuneelta.

"Eduskuntavaalit lähestyvät, mutta uskaltaako kukaan sanoa halaistua sanaa turvallisuuspolitiikasta? Jos ministerit pelkäävät ulkopolitiikka, se on erittäin huono asia."