Lisäjuoksutusten korvauksista neuvotellaan vasta kesällä
Laituri on jäänyt veden alle. Se rakennettiin normaalin vedenkorkeuden mukaan. Sakari Martikainen Kuva: Viestilehtien arkistoNeuvottelut Saimaan lisäjuoksutusten korvauksista aloitetaan ensi vuoden elokuussa, kun suomalais-venäläinen rajavesikomissio kokoontuu.
Kaakkois-Suomen elykeskuksen vesistöinsinööri Jukka Höytämö arvioi, että lasku voi olla seitsennumeroinen.
Suomen valtio maksoi viimeksi syksyllä 2004 ja alkutalvella 2005 Venäjälle 0,6 miljoonaa euroa korvauksia kahden venäläisten voimalaitoksen ohijuoksutuksista.
Vettä piti juoksuttaa tulvan välttämiseksi niin paljon, että se johdettiin turbiinien ohi. Saimaata juoksutettiin 900 kuutiometrin verran useamman kuukauden ajan.
Suomi ei automaattisesti korvaa Venäjälle ohijuoksutuksista koituvaa menetettyä vesivoiman tuottoa.
Korvausvelvollisuus voi syntyä, jos vettä halutaan juoksuttaa varmuuden vuoksi isompia määriä, kuin mitä sitä järviin sataa tai valuu.
Vesihallintoneuvos Jaakko Sierla maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että tilanne on nyt aikaisempia vuosia vaikeampi. ”Korvaukset voivat nousta selvästi suuremmiksi kuin aikaisemmin.”
Nyt Saimaata juoksutetaan tuhat kuutiota sekunnissa. Lisäjuoksutuksia jatketaan Höytämön mukaan kesän alkuun saakka.
Vedenkorkeus laski jo hieman, mutta se on noussut syyskuun ja lokakuun sateiden seurauksena lähes elokuun lukemiin.
”Ilman lisäjuoksutuksia veden korkeus olisi 30 senttiä ylempänä”, sanoo Höytämö.
Saimaan vedenpinta on ollut erittäin korkealla loppukesästä lähtien. Tammi–lokakuussa sademäärä alueella on ollut isompi kuin koskaan havaintoaikana 1911–2012.
Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee enää joitain senttejä. Kaakkois-Suomen elykeskus kieltäytyykin lisäämästä juoksutuksia.
MTK-Etelä-Savon juoksutuksen lisäystoiveeseen vastannut elykeskus kirjoittaa vastauksessaan, että kevään ja alkukesän aikana vedenpinnan nousua kyetään hillitsemään lisäjuoksutuksilla.
Elykeskus muistuttaa, että Saimaan juoksutukset määräytyvät Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön perusteella. Juoksutussääntö ei palvele vain Suomen etua, vaan pyrkii mahdollisimman hyvään kokonaistulokseen.
Höytämö kävi Venäjällä tutustumassa vesitilanteeseen lokakuun 17.–18. päivä. Elykeskuksen edustajien lisäksi mukana oli edustaja Venäjältä. Seurue ajoi Lesogorskin voimalaitokselta Taipaleenjoen niskalle, 110 kilometriä.
Vesirajan tuntumassa on paljon rakennuksia. ”Siellä on harmia samalla tavalla kuin Saimaalla. Uusiakin rakennuksia on vedessä tai aivan veden vieressä”, Höytämö sanoo.
”Veden korkeuden nousu aiheuttaa ilman muuta lisää ongelmia.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
