Suurpetojen kannanhoito on muutakin kuin suojelua
VANTAA (MT)
Suurpetokantojen hoidossa ekologista tietoa on käytetty väärin ja sosiaalinen sekä taloudellinen puoli on jätetty kokonaan huomioimatta, sanoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä. Hän vaati pikaista suunnanmuutosta asioiden hoitoon Vanhaan riistapäivillä keskiviikkona.
”Sidosryhmiä on kuultu, mutta niiden näkemykset eivät ole siirtyneet toimiksi. Vuosina 2004–2012 mitään liikahdusta oikeaan suuntaan ei tapahtunut”, Pohja-Mykrä totesi.
Turhautuneet ihmiset ryhtyivät tappamaan petoja salaa. Mykrän mukaan salatapot vaaransivat ahman ja suden hallitun kannanhoidon.
Suomen suurpetopolitiikalta on puuttunut sosiaalinen kestävyys. Tiedotus on ollut kattavaa ahmaa lukuun ottamatta.
Mykrän mielestä jatkossa on kyettävä sopimaan paikallisesti esimerkiksi se, kuinka paljon alueella tulee sietää suurpetoja.
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa odotetaan käytännön ratkaisuja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) alueelle viime toukokuussa palkkaama Antti Härkälä sanoi. Seminaareja ja tupailtoja on jo pidetty riittävästi.
Härkälän mielestä kärkevimmät mielipiteet ovat tylsyneet puolin ja toisin.
Rktl:n tutkija Juha Hiedanpää odottaa, milloin susimyönteiset toimintaryhmät aktivoituvat yhtä paljon kuin susikielteiset. Varsinais-Suomen ja Satakunnan tilannetta Hiedanpää luonnehti nyt rauhalliseksi.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Sami Niemen mukaan suurpedot ovat Suomessa kiivaampi väittelyn aihe kuin vaelluskalat. Susi päihittää lohen kirkkaasti myös eduskuntakyselyissä.
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava muistutti, että sudet ja ilvekset vähentävät myös pienpetoja. Siitä hyötyy muu luonto kanalintuja, pikkulintuja ja jopa sudenkorentoja myöten. Suurpetojen salametsästystä Sulkava vertasi puukkojunkkari-ilmiöön. Se loppui vasta, kun paikalliset lakkasivat hyväksymästä.
Sulkava ylpeili asuvansa Keuruulla susilauman reviirillä. Keski-Suomen puolella lauma ei aiheuta ongelmia, mutta muuttuu Pirkanmaalla vaaralliseksi, Sulkava luonnehti.
Susien pannoituksissa Suomi on Euroopan ykkönen. Missään muussa maassa ei ole pannoitettu tähän mennessä 140 sutta.
Rktl:n tutkimusmestarin Seppo Ronkaisen mukaan susien pannoituksia jatketaan tänä talvena. Tarkoitus on pyydystää pannoitettaviksi susia ainakin Keuruulta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta.
Pannoituksia ja niiden avulla saatavaa paikkatietoa kiitteli myös Suomen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies. Vuosina 2000–2013 sudet ovat tappaneet Suomessa todistettavasti ainakin 370 koiraa. Samana aikana ilvekset ovat tappaneet 33 koiraa, karhut kahdeksan.
”Sudet rajoittavat tuntuvasti koirien avulla tapahtuvaa metsästystä”, Hiidenmies korosti.
Metsästäjäliitto odottaa paljon uudelta suurpetopolitiikalta. Edellisiin kannanhoitosuunnitelmiin liitto pettyi pahoin. ”Ensimmäinen askel on otettu, petopolitiikan epäonnistuminen on myönnetty”, Hiidenmies sanoi.
Vantaan kaksipäiväisillä riistapäivillä oli ennätysosanotto, ennakkoon oli ilmoittautunut yli 250 kuulijaa. Tilaisuuden järjestivät Rktl ja Suomen riistakeskus.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
