Kansanedustajien vähentyminen huolestuttaa maakuntajohtajia Kaakkois-Suomessa ja Lapissa
Alueellinen edunvalvonta muuttuu entistä hankalammaksi, kun kansanedustajien määrä putoaa.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi Lapin vaalipiiristä kampanjakiertueellaan. Arkistokuva. Kuva: Pekka FaliKansanedustajia ensi kevään eduskuntavaalien kynnyksellä menettävissä vaalipiireissä, Kaakkois-Suomessa ja Lapissa, kehitystä seurataan huolestuneina.
”Koko Kaakkois-Suomen kannalta tilanne on ikävä. Kun katsotaan viime vuosikymmenten kehityskulkua eri vaalipiireissä, on paikkamäärä kaakossa, siis entisissä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiireissä, tippunut kaikista eniten”, toteaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
”Se kuvaa karusti väestökehitystä, vaikkakin nyt paikkavähennysten taustalla on myös kolmen kunnan siirtyminen muihin maakuntiin.”
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja arvioi, että alueellinen edunvalvonta on vaarassa heikentyä.
”Kun huomioidaan turvallisuusympäristön muutos ja Kaakkois-Suomen strateginen geopoliittinen asema, eduskunnassa tarvittaisiin erityisen laajaa ymmärrystä kaakon tilanteesta. Jatkossa viestin viejiä on vähemmän, ja heidän harteillaan on entistä suurempi vastuu.”
”Kun huomioidaan turvallisuusympäristön muutos ja Kaakkois-Suomen strateginen geopoliittinen asema, eduskunnassa tarvittaisiin erityisen laajaa ymmärrystä kaakon tilanteesta.” Satu Siikanen
Myös Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola on huolissaan seudun edunvalvonnasta.
”Kymenlaakson maakunta on väestön sijoittumisen ja kansanedustajien kotipaikkakunnan mukaan laskettuna aliedustettuna, ja edustajien väheneminen edelleen kiristää maakuntien keskinäistä kilpailua vähenevistä paikoista.”
Kaakkois-Suomen vaalipiiri pitää sisällään kolme erillistä maakuntaa: Kymenlaakson, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalan.
”Kaakkois-Suomi on erittäin heterogeeninen vaalipiiri. Mukana on kolmen heimomaakunnan ja murrealueen kuntia, kahden EU:n rakennerahastoalueen edunvalvontaa, suuria etäisyyksiä Suomenlahdelta Savon sydänmaille sekä hyvin erilaisia liikenneintressejä”, Mikkola hahmottelee.
”Yhteistä säveltä pyritään löytämään, mutta aina on eri maakunnat otettava erillisinä huomioon.”
”Tämä on todella surullinen tilanne, joka tarkoittaa suoraan vaikutusvallan vähenemistä valtakunnallisessa päätöksenteossa.” Mika Riipi
Lapin vaalipiiri supistuu ensi eduskuntavaaleissa kuusipaikkaiseksi.
”Tämä on todella surullinen tilanne, joka tarkoittaa suoraan vaikutusvallan vähenemistä valtakunnallisessa päätöksenteossa ja samalla kaventaa edelleen edustuksellisuuden toteutumista maakunnassa piilevän äänikynnyksen noustessa jo 14 prosenttiin”, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi pohtii.
Lapin vaalipiirin sulauttamista esimerkiksi Oulun vaalipiiriin Riipi pitää kuitenkin mahdottomana ajatuksena.
”Puolen Suomen vaalipiiri asettaisi ehdokkaat todella eriarvoiseen asemaan ja kaventaisi Suomessa alueellista edustavuutta tavalla, joka rikkoisi nykyisen edustuksellisen demokratian hyväksyttävyyden pohjoisessa. Tilanteeseen täytyy kuitenkin löytää joku ratkaisu seuraavien vaalikausien aikana”, Riipi sanoo.
Hän väläyttää ennakkoluulotonta vaalien laskentajärjestelmän uudistamista.
”Malli tulisi toteuttaa siten, että se varmistaisi paitsi poliittisen niin myös suhteellisen edustavuuden nykyistä järjestelmää paremmin. Vaalipiirien yhdistämistie on kuljettu jo loppuun.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
