Harva aikuinen on allerginen ruoka-aineille

Suomalaisista noin 15 prosenttia on allergisia koivun siitepölylle. Heistä noin 70 prosenttia saa oireita ruoka-aineista. Tuoreet hedelmät, juurekset, vihannekset ja mausteet aiheuttavat enimmäkseen kosketusoireita eli huulten, suun, nielun ja korvien poltetta ja kutinaa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Lähes puolet suomalaisista on herkistynyt jollekin ympäristön allergeenille. Useimmiten nenän saa vuotamaan siitepöly tai eläimet.

Sen sijaan vaikeat ruoka-aineallergiat ovat aikuisilla erittäin harvinaisia. Näin arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Tulehdusklinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri Mika Mäkelä.

Osa siitepölyallergisista saa lieviä oireita, kuten suun kutinaa, tietyistä kasviksista, hedelmistä tai pähkinöistä. Mäkelän mukaan siitepölyallergikko voi huoletta syödä omenoita, jos vain itse sietää oireita. Näissä tapauksissa altistuminen ei yleensä pahenna eikä lievitä allergiaa.

Toisin on vakavien allergioiden laita, joihin Mäkelä patistaa hakemaan apua lääkärin vastaanotolta. Omat siedätyskokeilut kotona saattavat poikia vaarallisen reaktion.

Ruoka-aineisiin kohdistuvat siedätyshoidot on aloitettu Suomessa alle kymmenen vuotta sitten. Kokemusta ja hyviä tuloksia on saatu vasta maitoallergikkojen siedätyshoidosta, jota annetaankin jo eri puolilla Suomea.

Mäkelä huomauttaa, että maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi, joka ei ole allergia.

Vilja-allergikkojen siedätyksestä ei ole toistaiseksi saatu kovin lupaavia tuloksia.

Mäkelä ei suosittele myöskään hankkimaan lemmikkiä, jos joku perheenjäsenistä on eläimelle allerginen.

”Allergia voi pahentua ja puhjeta astma. On myös lemmikkiä kohtaan julmaa, jos siitä joudutaan luopumaan.”

Lapsia vaivaavat kananmuna-, vehnä- ja maitoallergiat menevät suurimmalta osalta itsekseen ohi. Vanhempia ohjeistetaankin testaamaan puolen vuoden välein, jospa oireita aiheuttanut ruoka-aine sopisi jo ruokavalioon.

Mäkelä on huolissaan ruoka-aineiden turhasta välttelemisestä. Hän suosittelee kouluja valmistamaan allergisille erikoisruokia vain lääkärintodistusta vastaan.

”Ruuan valmistaminen on mennyt vaikeaksi kouluissa. On kouluja, joissa tehdään 11 eri kanakeittoa samana päivänä. Se on kallista ja älytöntä.”

Mäkelä arvelee, että tilanne johtuu osin siitepölyallergisille jaetuista listoista, joissa on lueteltu mahdollisesti oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Esimerkiksi koivuallergikko voi saada niin sanotun ristiallergian ainakin 25 ruoka-aineesta.

Kasviksia, pähkinöitä ja hedelmiä sisältävä lista pitää sisällään muun muassa raa’an perunan, paprikan ja porkkanan. Osa vanhemmista ruksii lapsen ruokavaliosta kaikki pois varmuuden vuoksi.

Atooppinen allergia on yleistynyt länsimaissa räjähdysmäisesti 30 vuoden aikana. Suomessa herkistyneiden määrä on jopa kaksinkertaistunut. Ilmiötä on tutkittu runsaasti, mutta taustalta ei ole löydetty mitään yksittäistä, varmaa aiheuttajaa.

Mäkelän mukaan suurin syy piilee länsimaisessa elämäntavassa. Asiaan vaikuttavat niin jääkaappien yleistyminen, parantunut hygienia, ruokavalio, perimä kuin asuinympäristökin. Kaikki edellämainitut seikat ovat muuttaneet ihmisten suolistobakteereja.

”Immuunijärjestelmämme on muuttunut, koska pöpökanta on muuttunut. Muutos on ollut valtava, ja se lisää varmasti myös muita sairauksia, kuten ykköstyypin diabetesta, reumaa ja suolistosairauksia”, Mäkelä kertoo.

Prosessoitujen viljojen ja lisäaineiden yleistymisen vaikutusta allergioiden syntyyn on tutkittu ilman selkeitä tuloksia.

Mäkelä huomauttaa, että lisäaineallergiat ovat erittäin harvinaisia. Ainakaan ryhmänä lisäaineille ei voi herkistyä, sillä E-koodin takana voi piillä niinkin arkinen ja terveellinen aine kuin C-vitamiini. Sen sijaan esimerkiksi karmiininpunaiselle elintarvikevärille voi herkistyä, koska se on valkuaisainepohjainen.

Myös kemikaaleille voi herkistyä. Ongelma on yleinen etenkin kampaajilla ja teollisuudessa työskentelevillä. Maanviljelijöitä kiusannut homepölykeuhko on Mäkelän mukaan lähestulkoon hävinnyt, kun työt tiloilla ovat muuttuneet.

Maaseudulla varttuneiden on tutkimuksissa huomattu sairastavan vähemmän astmaa kuin asfaltin keskellä kasvaneiden.

”Erityisesti, jos maatilalla on ollut karjaa. Keski-Euroopassa vauvoja viedään navettaan tarkoituksella ja heille juotetaan tilamaitoa. Näiden kanssa olisin kuitenkin varovainen, koska pastöroimattomasta maidosta voi puhjeta ehec-epidemia”, Mäkelä toppuuttelee.

Suomessa ei olla sen allergisempia kuin muualla Euroopassa.

Sen sijaan Venäjän Karjalassa kärsitään huomattavasti vähemmän allergioista.

Osin herkistymisissä on kyse ihmisten omasta sairauden kokemuksesta.

Lääkärirekisterin mukaan astmaa sairastaa neljä prosenttia väestöstä, kun taas kyselytutkimuksissa sitä saattaa ilmoittaa sairastavansa joka kymmenes.

KATJA LAMMINEN

On kouluja, joissa

tehdään

11 eri

kana-

keittoa

samana päivänä.

Avaa artikkelin PDF