Hingunniemen ravitallinkäyttövesi lämpiää lannan energialla
KIURUVESI (MT)
Hingunniemen ravitallin kellarissa pyörii valtava keltainen rumpukompostori. 75 kuution laite käsittelee koko niemen hevosten lannan laadukkaaksi maanparannusaineeksi.
Samalla syntyy niin paljon lämpöä, että sillä lämpiävät kevyesti ravitallin pesuvedet sekä varuste-, pesu- ja toimistotilat.
Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen koulutilalla on noin 80 hevospaikkaa ja monta eri tallia.
Ravitalli on entinen navetta, joka on nyt palvellut tallina 19 vuotta, Kestävä talliympäristö -hankkeen projektipäällikkö Riina Huttunen kertoo.
Kun kuntayhtymä päätti peruskorjata tallin ja laajentaa sen 25-paikkaiseksi, hanke pääsi samalla suunnittelemaan energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja alusta alkaen.
Ravitallin lannat kärrätään nyt kottikärryllä kokoomatilaan, josta hihnakuljetin vie ne jatkuvatoimiseen kompostoriin. Muista talleista lanta kuljetetaan samaan tilaan traktorin kauhalla tai purkavalla peräkärryllä.
Lanta viipyy kompostorin rummussa viikosta kymmeneen päivään.
”Ihan tarkkaa tietoa läpimenoajasta ei vielä ole”, kompostorin toiminnasta vastaava kiinteistönhoitaja Terho Partanen kertoo.
”Pitäisi laittaa mukaan muutamia sählypalloja, jotta saataisiin tarkempaa tietoa.”
Ulos tultuaan lanta on valmista levitettäväksi tilan omille pelloille tai lannanlevityssopimuksen tehneille tiloille.
Hingunniemessä käytetään kuivikkeena turvetta, joka kompostoituu helposti. Kutteria käytettäessä kompostoriin pitäisi ehkä lisätä vettä, Huttunen arvioi.
Rikkakasvien siemenet tuhoutuvat kompostorissa, joten esimerkiksi hukkakauraa ei kompostia pelloilleen ottavan tarvitse pelätä, hankkeessa mukana oleva Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen korostaa.
Jos kompostoitua lantaa halutaan myydä, Eviralta on haettava laitoshyväksyntä, Huttunen kertoo.
Silloin tuotetta on jälkikompostoitava kolme kuukautta. Sitä varten alueella on jo omat siilot.
Kun lanta kompostoituu, se luovuttaa runsaasti lämpöä. Hingunniemessä lämpö otetaan talteen lämpöpumpun avulla.
Kompostori käynnistettiin tammikuun alussa. Sen hyötysuhteesta ei vielä ole olemassa mittaustuloksia. Energia on kuitenkin riittänyt hyvin sekä ravitallin varuste- ja toimistotilojen että pesuvesien lämmitykseen.
Kunhan kompostorin toiminnasta kertyy enemmän kokemusta, menetelmästä pyritään kehittämään tavallisille talleille sopiva ”karvalakkimalli”, Heiskanen kertoo.
Ihan helppoa kompostorin käyttöönotto ja oikeiden säätöjen löytäminen ei ole ollut, Huttunen myöntää.
”On tässä istuttu ja mietitty, työaikana ja paljon sen ulkopuolellakin.”
Energian säästöä ja muita ympäristöasioita on ajateltu Hingunniemen muissakin ratkaisuissa.
Ravitallin toimistotiloissa valaistus hoidetaan ledeillä. Ne kuluttavat vähän sähköä. Rehuvarastossa ja välinehuoneissa valot syttyvät liiketunnistimen avulla, joten ne eivät pala turhaan.
Aikaisemmassa hankkeessa selvitettiin keinoja vähentää ulkoilutarhoista aiheutuvaa Kiuruveden sekä sen alapuoleisen vesistön ravinnekuormaa.
Hankkeessa rakennettujen ulkotarhojen pohjan alla kulkee putkitus, jota pitkin kaikki alueelta tuleva vesi ohjataan saostusaltaisiin.
Tarharatkaisuja kehitettiin Kestävä hevosympäristö -hankkeessa, joka sekin sai EU-rahaa Pohjois-Savon elykeskuksen kautta.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
