Tuusulanjärvi lumosi taiteilijat
Pekka Halonen: Auringonlasku Tuusulanjärvellä. 1902. Öljy kankaalle. VT/KKA/ KIRSI HAKOLA Kuva: Viestilehtien arkistoTuusulanjärvi antoi rauhaa työskentelylle. Jos Helsinkiin halusi, junalla sinne pääsi Järvenpäästä
puolessatoista
tunnissa.
Tuusulanjärven varsinainen löytäjä oli taiteilija Venny Soldan-Brofelt, sanoo Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä Järven lumo -näyttelykirjan tehnyt tietokirjailija, professori emerita Riitta Konttinen.
Kirjailija Juhani Aho ja hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven tuntumaan vuonna 1897. Pian alueelle muuttivat myös Eero Järnefelt, Jean Sibelius ja Pekka Halonen perheineen. Niin ikään runoilija J.H. Erkko rakennutti alueelle oman huvilan.
Tuusulaan muuttaessaan taiteilijat olivat jo omalla alallaan tunnettuja. Jean Sibelius oli säveltänyt viulukonserttonsa ja varhaiset sinfoniansa, Juhani Aho oli nousemassa kansalliskirjailijan rooliin. Pekka Halonen tunnettiin suomalaisen luonnon kuvaajana ja Eero Järnefeltistä oli tullut johtava muotokuvamaalari. J. H. Erkko oli runoilija ja suomalaisuuden puolustajana.
Perheillä oli sukusiteitä ja he tunsivat toisensa myös ammatillisista yhteyksistä. Viiden taiteilijahuvilan vilkas kanssakäyminen ja yhteisen ihanteen jakaminen tekivät Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä ainutlaatuisen Suomen historiassa.
Tuusulanjärvi antoi rauhaa työskentelylle. Jos Helsinkiin halusi, junalla sinne pääsi Järvenpäästä puolessatoista tunnissa.
Myös muualta käytiin Tuusulassa vierailuilla. Ainakin Eino Leino, Akseli Gallen-Kallela ja Anni Swan olivat usein nähtyjä vieraita.
Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldt vuokrasivat perheelleen keväällä 1897 Aholaksi nimetyn huvilan Järvenpään kylästä.
Pekka ja Maija Halosen Halosenniemen ateljeehuvila rakennettiin 1901–1902. Ensimmäisenä Halosten tontille nousi Pekka Haloselle välttämätön sauna.
Samoihin aikoihin nousivat J. H. Erkon Erkkola sekä Eero ja Saimi Järnefeltin Suviranta. Viimeisinä seudulle saapuivat Jean ja Aino Sibelius, joiden Ainola valmistui vuonna 1904.
Kaikissa kodeissa oli myös isot puutarhat. Ne olivat osa elämäntapaa, ja tärkeitä perheiden omavaraisuuden kannalta. Puutarhoja perustettiin jo huviloiden rakennusvaiheessa.
Vastaavanlaisia eri alojen taiteilijoiden yhteisöjä syntyi samoihin aikoihin myös muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa. Vaikutteita Tuusulan yhteisöön oli saatu niin Carl ja Karin Larssonin Lilla Hyttnäsistä kuin englantilaisesta arts and crafts -suuntauksestakin.
Naisilla oli Tuusulanjärven taiteilijayhteisön rakentumisessa, kotien suunnittelussa ja niiden hengen ja elämäntavan luomisessa keskeinen rooli. Naiset hoitivat kodit ja taloudet, pyörittivät lapsiperheen arkea. Tosin jokaisessa taloudessa oli apuna myös palvelusväkeä.
Venny Soldan-Brofeldt oli naisista ainoa, jolle taide oli ansiotyö. Kodin ulkopuolelta hankkivat lisäansioita Maija Halonen ja Saimi Järnefelt, jotka molemmat suomensivat kirjallisuutta.
Saimi Järnefelt oli ennen avioitumistaan ollut ammattinäyttelijänä Suomalaisessa teatterissa. Maija Halonen oli koulutukseltaan pianisti, hän oli myös opiskellut kieliä sekä toiminut opettajana. Kuopiossa käsi- ja taideteollisuutta opiskellut Aino Sibelius suunnitteli huonekaluja Ainolaan ja myös Ainolan saunan.
Järven lumo -näyttely kertoo tarinoita Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämästä ja sen kodeista. Esillä on niin taiteilijoiden teoksia kuin kotien esineistöä.
MAIKKI KULMALA
Järven lumo 9.2.2014 asti
Ateneum, Helsinki.
Riitta Konttinen: Onnellista asua maalla. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. 368 sivua. Siltala.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
