KOMMENTTI Häiriöt kohtelivat Suomea kovakouraisemmin kuin muita
Tein parikymmentä vuotta sitten tutkimusta ”Rahapolitiikka ja Suomen kriisi” 1990 -luvun lamasta. Suomen liittyminen euroon oli silloin vireillä ja keskustelu siitä kävi kuumana.
Kun kirjani lamasta julkistettiin 29.5.1997, sanoin tämän lehden ja Kauppalehden haastatteluissa, että epäsymmetriset shokit, Suomeen muita maita kovakouraisemmin kohdistuvat häiriöt, pitää ottaa vakavasti.
Metsäteollisuuden suuri osuus Suomen viennissä ja sen tunnetusti suuret heilahtelut lisäisivät suuren häiriön riskiä euroon liittymisen jälkeen.
Euroalue onnistuu pitkän päälle vain, jos siihen liittyvien maiden talouden rakenne on niin samanlainen, että alueen ulkopuolelta tulevat shokit eivät aiheuta erilaisia häiriöitä eri maissa.
Olin myös hyvin kriittinen Suomen työmarkkinoiden jouston puutteesta euroon mentäessä. (Tämä lehti teki siitä pääkirjoituksen 29.5.1997). 1990-luvun laman pohjassa työttömyys oli noussut lähes 20 prosenttiin. Kuitenkin työehtosopimuksissa oli joustettu vain sen verran, että palkkojen nousu oli saatu pysähtymään.
Se oli paljon vähemmän kuin mitä palkat ovat Etelä-Euroopan kriisimaissa nyt laskeneet ja mitä Suomen selviäminen lamasta nyt vaatisi.
PERTTI KUKKONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
