Maatalousministeri Leppä: "Maatalouden kannattavuudessa emme ole onnistuneet"

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila (kuvassa etualalla), europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.), maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja Seppo Kallio pureutuivat biotalouden polttaviin kysymyksiin biotalousseminaarissa, joka järjestettiin keskustan puoluekokouksen oheistapahtumana perjantaina. Kuva: Miska Puumala

Maatalousministeri Jari Leppä on tyytyväinen Sipilän hallituksen saavutuksiin biotalouden saralla.

"Kun Suomen talous lähti monen vuoden taantuman jälkeen uudelleen nousuun, tulivat kasvun ensi signaalit hyvin voimakkaasti metsä- ja biotalouspuolelta. Biotalouden kasvu on viime vuosina ollut Suomessa todella vahvaa", Leppä toteaa.

"Biotaloutta on kyettävä ajattelemaan riittävän laajasti. Siihen kuuluu kiertotalous ja uusi teknologia, mutta myös neitseelliset raaka-aineet ja niiden kestävä käyttö", maatalousministeri kommentoi.

Leppä kokee, että maatalouden kannattavuus on jäänyt edelleen liian huonolle tasolle.

"Siinä emme ole onnistuneet riittävän hyvin. Onkin tehtävä lujasti töitä sen eteen, että maatalouden kannattavuus parantuu, sillä se on kulmakivi sille, että myös biotalouden pohja pitää."

Leppä esitteli näkemyksiään MTK:n keskustan puoluekokouksessa järjestämässä biotalousseminaarissa.

Paneelin vetänyt MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja Seppo Kallio korosti biotalouden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

"Biotalouden kehitys Suomessa on viime vuosina ollut melkoinen menestystarina. Suuri kuva on erittäin myönteinen."

Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) kiinnittää huomiota tiestön ja muun infran tilaan.

"Perustienpito pitää nyt ihan oikeasti saada kuntoon. Maaseutualueilla tilanne on monin paikoin jo erittäin vaikea alemman tieverkon osalta", Katainen sanoo.

Maatalousministeri Leppä pitää hyväkuntoista infraa edellytyksenä sille, että biotalous voi Suomessa saavuttaa täyden potentiaalinsa.

"Meidän täytyy taata kunnolliset liikenne- ja tietoliikenneyhteydet koko maassa. Muuten kaikki suuret tavoitteet ovat kuin tuuleen huutamista, jolleivat nämä reunaehdot ole kunnossa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa infran kuntoon panostetaan huomattavasti Suomea enemmän.

"Seuraavina vuosina Ruotsi laittaa tiestöön ja muuhun infraan noin kolme kertaa enemmän rahaa asukasta kohden kuin Suomi. Olen vakuuttunut siitä, että infra-asioissa on kyettävä tulevaisuudessa löytämään muitakin rahoituskanavia kuin budjettirahoitus, sillä investointi- ja kunnossapitotarpeet ovat valtavia", Marttila painottaa.