Hartola houkuttelee töihin vauvarahalla ja muuttopaketilla

Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel arvioivat, että vauvarahalla ja muuttopaketilla saadaan kuntaan asukkaita ja työntekijöitä. Kuva: Markku Vuorikari

Merja Olenius uskoo kunnan satsauksen poikivan rahat moninkertaisesti takaisin. Kunta lahjoittaa vauvamyssyn vastasyntyneille, Olenius esittelee myynnissä olevia myssyjä. Kuva: Markku Vuorikari

Jarkko Fågel uskoo vahvasti, että väestötappiosta kärsineen Hartolan suunta muuttuu. 

Hartola houkuttelee kuntaan uusia asukkaita ja työntekijöitä muuttotuella, takuuvuokran maksulla ja vauvarahalla.

"Tämä on maaseutukunta ja väki on vähentynyt, mutta nyt täällä on vahvasti eteenpäin katsova meininki", kunnanjohtaja Merja Olenius ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jarkko Fågel (kok.) kertovat.

Kunnassa on työvoimasta pulaa.

"Kunta teki aikanaan satsauksia halleihin ja rakennuksiin. Nyt se kantaa hedelmää, työpaikkoja on 1 200 alle 3 000 asukkaan kunnassa", Fågel sanoo.

"Ilman silloin otettua riskiä ei nyt voitaisi katsoa näin valoisasti tulevaisuuteen", hän jatkaa.

Hartolan asiat ovatkin varsin hyvin. Tilinpäätös on plussalla, matkailijoita ja matkailukohteita on, työpaikkoja tulee ja nelostie vetää.

Kunta maksaa tuhat euroa jokaisesta kuntaan syntyneestä vauvasta takautuvasti tämän vuoden alusta.

Kunnanjohtaja Olenius esitti ensin 500 euroa, mutta kunnanhallitus nokitti rahan kaksinkertaiseksi.

Viime vuonna kuntaan syntyi 15 lasta ja tänä vuonna ehkä kymmenkunta.

Vauvarahan lisäksi syntyvää asukasta juhlitaan luovuttamalla erityisessä tilaisuudessa paikallisen maaseutuyrittäjän kutoma vauvamyssy.

Kymmenissä kunnissa vauvoista kilpaillaan erisuuruisilla vauvarahoilla ja lahjoilla. Tiettävästi maan suurinta vauvarahaa maksetaan Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla, vauvaa kohti 10 000 euroa eli tuhat euroa kymmenen vuoden ajan.

Hartola antaa myös 2 000 euron kannusterahan kuntaan ensiasunnon ostavalle tai rakentavalle. Asuntoa pitää käyttää vähintään vuosi.

Myös vuokralle muuttavaa autetaan.

Kuntaan muuttava paikallisen yrityksen työntekijä saa vuokra-asuntonsa kahden kuukauden takuuvuokrasta vapautuksen kunnan ja työnantajan välisen sitoumuksen avulla. Työnantaja maksaa takuuvuokran siinä tapauksessa, että asukkaalta vuokra jää jostain syystä hoitamatta.

Oleniuksen mukaan kysymys on jopa 1 500 eurosta, joka on usein aikamoinen kynnys asunnon vuokraamista pohtivalle ja helpottaa muuttopäätöksen tekoa.

Kunta on rakentanut vuokrataloja runsaasti, nyt niitä on vapaana kymmeniä.

Takuuvuokra ja ensiasuntoraha ovat voimassa lokakuusta 2018 vuoden 2021 loppuun.

Kunnassa sijaitseva Lehto Groupin talotehdas tarvitsee koko ajan työntekijöitä ja myös hoivayritys Esperi Care palkkaa työntekijöitä.

Fågelin ja Oleniuksen mukaan etuuksilla pyritään ensisijaisesti saamaan työntekijöitä kuntaan, koska työntekijöistä on pulaa.

Kilpailua naapurikuntien kanssa hän ei pidä ongelmana, sillä Hartolassa käy muualta töissä 300 henkilöä. Hartola on aktiivisesti investoinut, rakentanut kiinteistöjä ja saanut siten yrityksiä kuntaan.

Matkailutuloja kuntaan tulee seitsemän miljoonaa euroa vuodessa eli Päijät-Hämeessä neljänneksi eniten Lahden, Asikkalan ja Heinolan jälkeen.

Ensiasunto- ja vauvarahan kustannus kunnalle vuodessa arviolta 15 000–20 000 euroa. Olenius arvioi, että satsaus poikii rahat moninkertaisesti takaisin, jos niiden avulla saadaan asujia ja työntekijöitä kuntaan.

"En usko, että kukaan alkaa tehdä vauvoja pelkän rahan vuoksi, mutta se voi osaltaan vaikuttaa muuttopäätökseen ja helpottaa työvoimapulaa pitkällä tähtäimellä."