Hallitus linjasi eläkeputken poistamisesta – työllisyys kasvaisi noin 10 300 lisätyöllisen verran

Hallitusviisikko ilmoitti odotetusti työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poistosta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN 

Hallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Mahdollisuus työttömyysturvan lisäpäiviin eli niin sanottu eläkeputki poistetaan odotetusti. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan muutos tulee voimaan asteittain vuodesta 2023 alkaen.

Marinin mukaan lisäpäivien poistuminen ajoitetaan koronakriisin jälkeiseen aikaan. Vuonna 1963 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jota muutokset koskevat ja lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä.

"Hallitukselle oli tärkeää löytää ratkaisu, joka on tasapainoinen. Haluamme parantaa yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asemaa, muutosturvaa ja työssä jaksamista. Hallitus on kyennyt löytämään neuvottelutuloksen, joka täyttää nämä asetetut tavoitteet", Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyden kasvavan noin 10 300 lisätyöllisen verran nyt tehtyjen ratkaisujen yhteisvaikutuksena. Hallituksen ehdotusten yhteisvaikutus julkiseen talouteen olisi arvion mukaan noin 165 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava.

Marinin mukaan työntekijöiden turvaa vahvistetaan merkittävällä muutosturvakokonaisuudella. Uutena muutosturvaelementtinä on sovittu kuukauden palkkaa vastaavasta irtisanomiskorvauksesta kaikille 55 vuotta täyttäneille, viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa olleille.

Koronakriisissä työnsä menettäneet pysyvät nykyisten sääntöjen piirissä.

Lisäksi on sovittu kahden kuukauden muutosturvakoulutuksesta. Muutokset tulevat nykyisen muutosturvan päälle. Uudet elementit rahoitetaan työnantajan maksuilla, irtisanottavan työnantajalla säilyy Marinin mukaan vastuu irtisanomisen kustannuksista.

"Rahoitus toteutetaan työllisyysrahaston kautta. Osana muutosturvakokonaisuutta nykyistä muutosturvan työllistymisvapaata pidennetään niin, että vapaan pituus on jatkossa 5,15 tai 25 päivää riippuen irtisanomisajan pituudesta. Lisäksi yli 55-vuotiaiden oikeutta palkkatukeen vahvistetaan."

Muutosturvapaketin ohella hallitus on pääministerin mukaan sopinut 60 vuotta täyttäneiden ihmisten työtulovähennyksen korotuksesta. Se vahvistaa yli 60-vuotiaiden työllistymisen kannusteita ja parantaa erityisesti pienipalkkaisten ihmisten toimeentuloa.

"Myös ikääntyneiden työssä jaksamisen edellytyksiä tuetaan täsmentämällä työlainsäädäntöä muun muassa osa-aikatyön tarjoamisen osalta. Kokonaisuuden yksityiskohdat täsmentyvät vielä tulevassa lainvalmistelutyössä. Muutokset tullaan valmistelemaan kolmikantaisesti."

Hallituksen työllisyystoimet eivät jää tähän. Marin lupasi, että lisää päätöksiä tehdään kevään puoliväliriihen yhteydessä ja sen jälkeenkin.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo yli 55-vuotiaiden työllisyyspaketista, että puolue työskenteli hartiavoimin, jotta irtisanomiskorvaus ja muutosturva toteutuvat ja työttömyysturvan suojasäännöksiin ei kosketa.

Hän sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, ettei ole mikään salaisuus, että vasemmisto ei ole pitänyt työttömyysturvan lisäpäivien poistamista perusteltuna, etenkään siinä suhdannetilanteessa, jossa nyt Suomessa ollaan.

Vaikka lisäpäivien poisto voi vähentää yli 55-vuotiaiden todennäköisyyttä joutua irtisanotuksi, vasemmistoliitto on ollut huolissaan niiden pärjäämisestä, jotka menettävät työpaikkansa joka tapauksessa esimerkiksi rakennemuutostilanteessa.

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa, että yli 55-vuotiaiden työllisyyspaketti on tasapainoinen kokonaisuus.

Se huomioi veronmaksajien edun, työntekijän tarpeet ja työnantajan näkökulmat. Saarikon mukaan työnantajan velvoitteet eivät juurikaan nykyisestä lisäänny.

Eläkeputki on irtisanomistilanteessa ohjannut työnantajia suuntaamaan ikävän päätöksen ensimmäiseksi työuran loppupuolella olevalle työntekijälle. Nyt tehdyn hallituksen päätöksen merkitys on Saarikon mukaan viesti siitä, että ikärasismi suomalaisessa työelämässä voisi olla ohi.

Keskusta oli erityisen tyytyväinen, että kokonaisuudessa on tavoitteena myös se, että 60 vuotta täyttäneille se sisältää työllistymiseen kannustavan veronkevennyksen elementin.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) odottaa hallitukselta vielä lisäselvityksiä siitä, kuinka paljon kustannuksia yli 55-vuotiaiden työllisyyspaketista koituu yrityksille.

EK uskoo, että hallituksen päätös eläkeputken poistamisesta vahvistaa julkista taloutta ja parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä.

Sen sijaan ratkaisuun sisältyvät yrityksille määrättävät irtisanomissakot ovat EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan "äärimmäisen huolestuttavia".

Työntekijöiden keskusjärjestön SAK:n mielestä ratkaisu vaikuttaa kohtuullisen tasapainoiselta. Järjestö kiittelee muutosturvaa koskevia parannuksia, kun yli 55-vuotiaiden muutosturvakoulutuksen kesto pitenee ja käyttöön otetaan uusi irtisanomiskorvaus.

SAK:n mukaan muutosturva ottaa jatkossa huomioon paremmin pitkän työuran tehneiden koulutustarpeet. Osaamisen kehittäminen on tehokas keino, jolla ihmiset pääsevät jatkamaan työelämässä.

Sen sijaan työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tuen osalta hallituksen esitys jäi SAK:n mukaan niukaksi.

Työmarkkinajärjestöt yrittivät hakea yhteistä ratkaisua työllisyyden parantamiseksi, mutta ne eivät siinä onnistuneet.

Myös toimihenkilöiden STTK pitää hallituksen esityksiä yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi kohtuullisen tasapainoisina palkansaajien turvan kannalta.

STTK ei hyväksy työttömien lisäpäivien poistamista eli niin sanotun eläkeputken tukkimista kokonaan. Kuitenkin päätös lopettaa se asteittain on järjestön mukaan oikea linjaus keskellä koronakriisiä.

STTK pitää Irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymisen nopeuttamista jo irtisanomisaikana erittäin hyvänä linjauksena.

Korkeasti koulutettujen Akava arvioi, että yksittäisen irtisanovan yrityksen suorempi rahoitusvastuu olisi selkeämmin ohjannut välttämään yli 55-vuotiaiden irtisanomisia.

Järjestö pitää hyvänä, että ratkaisussa otettiin ensimmäiset askeleet lisäkoulutuksen suuntaan.

Akavan mukaan hallituksen olisi pitänyt olla kuitenkin rohkeampi muissa työelämän kehittämiskysymyksissä.