Yhteistyö tuo enemmän tukiasemia
Kuva: Viestilehtien arkisto”Yhdessä teemme enemmän mastoja, enemmän tukiasemia kuin olisi erikseen tehty. Verkko rakennetaan noin vuoden toimilupien vaatimuksia nopeammin.”
Näin paljon lupaa Soneran toimitusjohtaja Valdur Laid yhteistyöhankkeesta DNA:n kanssa.
Kyse on Soneran ja DNA:n yhteisestä Itä- ja Pohjois-Suomeen rakennettavasta 4G-matkapuhelinverkosta, jonka pitäisi olla valmis vuonna 2018.
Verkosta tulee Suomen ensimmäinen kahden verkkoyhtiön yhteinen. Aikaisemmin yhtiöiltä on edellytetty omaa verkkoa.
”Lähtökohtana on ollut, että Suomessa on kolme kattavaa verkkoa, jotka kilpailevat keskenään. Kilpailun ansiosta meillä on noin 25 prosenttia halvemmat kuluttajahinnat kuin EU:ssa keskimäärin”, Viestintämarkkinoiden yksikön päällikkö Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.
Nyt periaatetta lievennetään, jotta yhtiöt voivat säästää verkon rakentamisen kustannuksissa.
”Maan kattava peitto on kallis rakentaa. Siksi tietyissä rajoissa yhteinen rakentaminen sallitaan”, Rantala sanoo.
Maaseudulla moni valitsee operaattorin sen mukaan, kenen verkkoon löytyy paras yhteys. Tulevaisuudessa yhteisverkon alueella kolmen sijaan on vain kaksi verkkoa, joista etsiä toimivin yhteys.
Rantalan mukaan kilpailun väheneminen ei saa näkyä kuluttajalle.
”Tämä tilanne on otettu huomioon jo toimilupia myönnettäessä.”
Toimiluvassa esimerkiksi määritellään, että verkko on riittävän kattava, kun se toimii rakennuksessa sisällä.
”Sisätilapeitto on kova velvoite. Ei riitä, että on yhteys pihalla, katolla tai huoneen nurkassa”, Rantala sanoo.
Soneran toimilupa edellyttää, että sen 4G-verkko saavuttaa 99 prosenttia suomalaisista vuoteen 2018 mennessä.
4G-verkko parantaa mobiilin laajakaistan nopeutta maaseudulla. Teoriassa latausnopeus voi olla jopa 130 megabittiä sekunnissa. Siihen harva pääsee, sillä kaista jaetaan käyttäjien kesken.
”Osa pääsee nopeaan yhteyteen kiinni, osa ei. Jos tukiasema on näköetäisyydellä, on kissanpäivät. Joka tapauksessa mahdollisuudet parempaan yhteyteen ovat paremmat kuin aikaisemmin”, tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner Aalto-yliopistosta sanoo.
Paraneeko nopeus yritysten yhteistyön ansiosta, on vielä epäselvää.
Mannerin mukaan kyse on siitä, kuinka paljon tukiasemia lopulta rakennetaan. Joka tapauksessa syrjäisiä ja katveessa olevia alueita edelleen jää.
”On väärin antaa kuva, että 4G tuottaisi kaikkialle Suomeen erinomaisen yhteyden”, Manner kiteyttää.
Merkittävin parannus 4G-verkossa on lähetysnopeuden parantuminen.
”3G:llä voi saada suhteellisen hyvän latausyhteyden, mutta lähettäminen sillä on tuskallisen hidasta. Voi olla, että yrityksille 4G:stä on hyötyä, koska lähettäminen ja jakaminen on huomattavasti nopeampaa”, Manner sanoo.
Kuluttajille molemmat yhtiöt myyvät jatkossakin omia tuotteitaan. Hankkeessa ei ole kyse yrityskaupasta, joten sille ei tarvita kilpailuviranomaisen lupaa.
DNA omistaa yhteisyrityksestä 49 prosenttia ja Sonera 51 prosenttia.
Verkkoyhtiöstä suurin on Elisa noin 40 prosentin markkinaosuudella.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
