Yliö Terve Kunta -verkostoedistää hyvinvointia

Yhä useamman suomalaisen koti on kaupungissa. Asummepa maalla tai kaupungissa, kunnalla on kuntalain perusteella vastuu huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista. Tähän työhön tarvitaan kaikkia toimialoja. Opetus-, kaavoitus-, liikunta- ja kulttuuritoimialat tekevät päätöksiä, joilla on vaikutusta hyvinvointiin. Ennaltaehkäisy on taloudellisempaa kuin jo ilmenneitten sairauksien hoito, josta sosiaali- ja terveystoimi vastaa. Miten kunnat saavat käyttöönsä uusia ideoita ja toimintamalleja?

Yksi mahdollisuus on liittyä verkostoihin, joissa käsitellään hyvinvoinnin haasteita. Yksi tällainen verkosto on WHO:n Euroopan toimiston 1987 aloittama Terve Kunta -verkosto. Siihen kuuluu yli 1000 kuntaa ja kaupunkia 30 Euroopan maasta. Turku ja Kuopio ovat verkoston suoria jäsenkaupunkeja.

Yli miljoona suomalaista asuu verkoston jäsenkunnissa, joita ovat muun muassa Pori, Vantaa, Kauniainen ja Utajärvi. Verkoston toiminnan piirissä on 16 kuntaa, neljä seutukuntaa tai kuntayhtymää ja Kainuun maakunta. Jäsenistö on kasvusuunnassa.

Terve Kunta -verkoston kunnat kehittävät uusia terveyden edistämisen toimintatapoja. Verkostolla on merkittävä rooli paikallis- ja aluetason sekä valtakunnallisen tason rajapintaan sijoittuvana ja näitä yhdistävänä foorumina. Verkosto vahvistaa kuntayhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita, johtamista ja sisältöjä ja toimii kaksisuuntaisena viestintäkanavana kansallisen tason ja kuntien välillä.

Esimerkiksi Sote-uudistuksessa verkostokuntia kuullaan esimerkkikuntina, minkälaista tukea kunnat tarvitsevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön jatkossa. Verkostossa korostuu Maailman terveysjärjestön suosituksen mukaan poikkihallinnollinen työ. Yhteistyötä tehdään myös järjestöjen, korkeakoulujen ja yritysten kanssa.

Maailman muutoksissa on tärkeää katsoa ulospäin ja kuunnella kuntalaisia. Turku on panostanut osallistamiseen ja eri asukasryhmien kuulemiseen. Kaupunki on myös kehittänyt liikuntaa ja kulttuuria yhdistäviä palveluja. Kuopiossa kuntalaisia palvelee matalan kynnyksen hyvinvointineuvontaa tarjoava palvelupiste. Kaupunkisuunnittelussa on tehty pyöräilystä ja kävelystä helppo vaihtoehto lähimatkoille.

Kuopio on kuulunut Euroopan Terve Kunta – verkostoon vuodesta 2005. Verkoston eurooppalaiset jäsenkunnat kokoontuvat Kuopioon 24.—26.6. Pääteema on “Terveiden kuntien poliittiset valinnat”. Konferenssissa keskustellaan, kuinka verkoston jäsenkuntien asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää ja panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Kahdeksassa vierailukohteessa konferenssivieraat tutustuvat kuopiolaiseen osaamiseen: Terve Kuopio -kioskiin Kauppakeskus Apajassa, ikäihmisten hoivapalvelukeskus Mäntykampukseen Männistössä sekä tiedepuistoon Savilahdessa.

Konferenssin osallistujat saapuvat lähes sadasta eurooppalaisesta kaupungista. Kuopioon odotetaan 300–400 kävijää. Jokaisesta kunnasta osallistuu kaupunginjohtaja tai pormestari, WHO-koordinaattori ja hyvinvointiasioista päättävä poliitikko. Osallistujajoukkoa kasvattavat tieteellisen ohjelman puhujat, ministeriöiden edustajat, abstraktien esittäjät sekä kansalliset osallistujat.

Konferenssin ohjelmasisällöstä, puhujista ja kansainvälisestä viestinnästä vastaa Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto. Käytännön konferenssijärjestelyt, sosiaalisen ohjelman ja valtakunnallisen viestinnän hoitaa Kuopion kaupunki. Konferenssivieraat pääsevät nauttimaan pohjoisimman verkostokaupungin luonnosta ja palveluista.

Terve Kunta -verkoston työssä testataan uusia ideoita. Hyvinvointikertomusta pilotoitiin verkoston kunnissa ennen sen laajempaa käyttöönottoa. Myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia kokeiltiin verkostokunnissa ensimmäiseksi. Hyvinvointi on strateginen valinta, mutta yhtä tärkeää on suunnitelmien jalkauttaminen arkiseen työhön. Toiminnan pääkohderyhmänä ovat kuntapäättäjät.

Uudet ideat syntyvät syvästä ammattiosaamisesta ja erilaisten osaamisten rajapinnoissa. Verkoston työssä uudet käytännöt otetaan kokeiluun nopeasti. Kunnat ovat tiedostaneet ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen. Erot hyvinvoivien ja huonoimmin voivien ihmisten välillä ovat suuret. Myös kunnan sisällä joillekin alueille kasaantuu hyvinvoinnin haasteita. Poikkihallinnollinen hyvinvointityö tarjoaa ihmisten tarpeista lähteviä ratkaisuja.

Suomen Terve Kunta -toimintaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Jäsenkuntien lisäksi mukana ovat Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto ja Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry, joka toimii WHO:n yhteistyökeskuksena kaupunkiterveyden alalla. Verkoston jäsenet arvostavat mahdollisuutta tuoda paikallistasojen havaintoja valtakunnallisten organisaatioiden tietoon.

Euroopan kuntien terveyshaasteet liittyvät muun muassa ylipainoon ja liikkumattomuuteen. Myös köyhyys ja työttömyys ovat arkipäivää. Terve Kunta -toiminnassa ei pelätä kokeilla uutta eikä kohdata vaikeita asioita. Uudet ennaltaehkäisyn keinot, joita opitaan eurooppalaisessa verkostossa, lisäävät kuntalaisten elämänlaatua.

MARKO HARAPAINEN

JOHANNA REIMAN

Harapainen on Terveyden ja

hyvinvoinnin laitoksen projektikoordinaattori ja Reiman Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n

toiminnanjohtaja.

Lisätietoja Terve Kunta -verkostosta www.thl.fi/tervekunta.

Kuopion WHO Healthy Cities

konferenssi: https://www.healthycitieskuopio2015.com.

Avaa artikkelin PDF