vierasyliö Suomi joutuu valitsemaan älykkäänenergian ja lisäydinvoiman välillä
Suomessa on meneillään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvien energiapoliittisten ratkaisujen aika.
Pääministeri esitti 13.11., että kevään 2015 hallitusneuvotteluissa on linjattava Suomen tavoitteet ydinvoiman ja vesivoiman käytöstä.
Mutta jos Eduskunta hyväksyy lisäydinvoiman, energiapoliittinen linjaus tulee käytännössä tehdyksi. Suomi sitoutuu silloin pitkäaikaisesti ydinvoimaan eikä älykkään kotimaisen energian eli uusiutuvan energian, hajautettujen sähköverkkojen ja energiatehokkuuden edistämiseen. Miksi näin?
Kun päätetään energiapolitiikasta, päätetään samalla Suomen teollisuuden liiketoimintamahdollisuuksista, työpaikoista ja ilmastopolitiikasta.
Ennen isoja energiaratkaisuja pitää selvittää, mitkä ovat energiapolitiikan tavoitteet ja vaihtoehdot niin työllisyyden, uuden teollisuuden kehityksen kuin ilmastonkin näkökulmasta.
Eduskunnan tulisi voida arvioida parhaan mahdollisen tiedon pohjalta, mihin lisäydinvoima Suomen lukitsee ja mitä se sulkee pois.
Usein väitetään, että Suomen teollisuus olisi vain paljon sähköä käyttävää valmistavaa teollisuutta, jonka halvan sähkön tarve alati kasvaa.
Kuitenkin sähkön kulutus Suomessa on laskenut vuodesta 2006 lähtien erityisesti siksi, että teollisuuden sähkönkulutus on vähentynyt ja vähenee edelleen muun muassa paperikoneiden sulkemisten vuoksi. Puunjalostusteollisuuden kehitys sähkösyöpöistä mekaanisista massoista kohti energiaomavaraista selluntuotantoa on omiaan vahvistamaan trendiä.
Tarvitsemme poistuneen teollisuuden tilalle uutta liiketoimintaa ja työtä. On epätodennäköistä, että maahamme syntyy runsaasti raskasta valmistavaa teollisuutta, jolle halpa sähkö on kriittinen menestystekijä.
On oletettavampaa, että osaamisellamme voimme luoda älykästä energiateknologiaa ja siihen liittyviä teollisia palveluita eli suunnittelu-, asennus- ja huoltotyötä samaan tapaan kuin Koneen liikevaihdosta yli 60 prosenttia syntyy palveluista. Nämä ovat korkean lisäarvon töitä, joihin meillä on tarjolla koulutettua työvoimaa.
Esimerkiksi Tanskassa tuulivoima työllistää yli 40 000 ja aurinkovoima lähes 10 000 ihmistä. Ydinvoima tarjoaa lähinnä rakentamisen aikaisia työpaikkoja, joista esimerkiksi Olkiluoto 3:ssa ulkomaisille työntekijöille valuu 75 prosenttia.
Älykkäät energiajärjestelmät, uusiutuva energia ja energiatehokkuus voivat luoda Suomeen uutta liiketoimintaa, vientiä ja kaivattuja työpaikkoja. Ne eivät kuitenkaan synny itsestään eivätkä tilanteessa, jossa panostamme lisäydinvoimaan.
Energiamarkkinoita ohjataan asetuksilla, tariffeilla ja tukipolitiikalla. Yleensä valtiot rakentavat sääntelynsä tukemaan energiantuotantojärjestelmäänsä.
Jos Suomi valitsee lisäydinvoiman, valtiolla ei ole intressiä suunnata energiatukia keskitetyn järjestelmän sijaan palvelemaan älykästä hajautettua sähköntuotantoa tukevaa järjestelmää.
Suomen pitkä sitoutuminen ydinvoimaan näkyy jo nyt joustamattomuutena.
Esimerkiksi kotitalouksien ja maatilojen oma hajautettu sähköntuotanto on tehty sääntelyllä hankalaksi verrattuna eurooppalaisiin naapureihimme. Samaan tapaan kärsii älykkäiden energiateknologioiden ja –palvelujen kotimarkkinoiden kehitys ja sitä kautta vienti.
Jos tuotetta ei ole kotimarkkinoilla testattu, sillä on vaikeampi vakuuttaa ulkomaisia ostajia. Investoimme esimerkiksi Tekesin kautta merkittäviä summia uuden energiateknologian kehittämiseen, mutta jäykkä energiajärjestelmämme estää tehokkaasti kaupallistamisen hyödyt.
Bioenergia sekä aurinko- ja tuulivoima tarjoavat myös kunnille, kylien osuuskunnille ja maatiloille lupaavampia paikallistalousnäkymiä kuin keskitetyt ydinvoimaan perustuvat ratkaisut, kuten vaikkapa Punkalaitumen energiaomavaraisuusesimerkki osoittaa.
Suomi pärjää ilman lisäydinvoimaa. Bioenergian mahdollisuudet ovat merkittävät. Kiinteistöjen ja tuotantoprosessien energiatehokkuutta voidaan lisätä huomattavasti, mikä on suoraa energian ja kustannusten säästöä.
Vastoin yleisiä uskomuksia Suomi soveltuu hyvin tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoon. Näillä toimenpiteillä voidaan sähköntuotantoa kasvattaa ja kompensoida ydinvoimalan verran vuoteen 2020.
Eduskunnan tulee tehdä ratkaisu, joka edistää kansantalouden kokonaisetua. Maailma on älykkään energiantuotannon vallankumouksen kynnyksellä. Suomi loi aikoinaan mobiilibisneksen menestykselle edellytykset panostamalla kotimarkkinoiden kehittämiseen.
Myönteinen päätös lisäydinvoimasta on verrannollinen siihen, että Suomi olisi alkanut digivallankumouksen kynnyksellä vetämään uusia lankapuhelinkaapeleita.
Suomessa on runsaasti sellaista teollisuuspohjaa, jolla on voitettavaa eduskunnan kielteisestä lisäydinvoimapäätöksestä ja sitä seuraavista toimista älykkään energiapolitiikan toteuttamiseksi.
Suomessa on lukuisia kuntia, joilla on voitettavaa paikallisen hajautetun energiantuotannon kehyksen edistämisestä.
Suomessa on raaka-aineita ja osaamista, jonka pohjalle älykäs energian tuotanto voidaan rakentaa ja luoda sekä uutta teollisuutta että tuloja paikallistasolle.
Suomen ollessa teollisen kilpailukyvyn osalta lähes kuilun partaalla olisi tehtävä kaikki kotimaisen yritystoiminnan ja työllisyyden edistämiseksi.
Älykäs energiapolitiikka olisi jämäkkä väline tähän tarkoitukseen käytettäväksi.
MINNA HALME
LASSI LINNANEN
JOUKO KORPPI-TOMMOLA
Halme on Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun professori, Linnanen Lappeenrannan Teknillisen yliopiston professori ja Korppi-Tommola Jyväskylän yliopiston professori emeritus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
