Yritykset kehittävät ruo'osta kasvualustoja – "Parhaassa tapauksessa saadaan raaka-aine, jonka ominaisuudet ovat lähellä turvetta"

Kekkilä Oy:n Toni Luoman käsissä ruokosilppua, josta yhtiö kehittää turpeen kaltaista kasvualustaa. Kuva: Sanne Katainen

Jos kaikki menee Kekkilä Oy:n suunnitelmien mukaan, yhtiö tuo markkinoille ruokosilppua sisältävän kasvualustan.

Ennen kuin ruokosilppu on valmista kasvualustan raaka-ainetta, tutkimuksissa ja prosessoinnissa kuluu vielä aikaa.

Lopullisia tuloksia käytettävyydestä on odotettavissa ensi kevään ja kesän aikana, kertoo Kekkilä Oy:n kierrätyspalveluiden myynnistä ja kehityksestä vastaava Toni Luoma Loviisan Lillsundetissa 5.10. järjestetyssä mediatilaisuudessa.

Tavoitteena on tasalaatuinen orgaaninen raaka-aine, jota voidaan käyttää viherrakentamisessa ja kotipuutarhoissa käytettävissä kasvualustoissa.

"Parhaassa tapauksessa siitä saadaan raaka-aine, jonka ominaisuudet ovat lähellä turvetta."

Ruo’on toimivuutta kompostoinnissa ja sen jälkeen on selvitettävä, Luoma kertoi.

Ruoko on moniin muihin kompostoitaviin raaka-aineisiin nähden ravinneköyhää.

"Tehokkaan kompostoitumisen edellytyksenä on, että hajottajamikrobeilla on käytössään riittävästi typpeä ja happea."

Luoman mukaan tarvitaankustannustehokasta teknologiaa ja toimitusketjua, jotta silpun matka rannalta kompostoinnin kautta kasvualustaksi on taloudellisesti kannattavaa.

Kevyen silpun kuljettaminen kompostointilaitoksille ei ole ilmaista.

Kompostikäsittelyyn vaadittavat ympäristöluvalliset käsittelypaikat ovat harvassa ja niittokohteet kuljettamisen kannalta monesti vaikeissa paikoissa, Luoma kertoo.

Täysperävaunurekka ei pääse lähelle niittokohteita. Tällöin pitää käyttää pieniä autoja, tekemään välisiirtoja tai kuljettaa ruokoa niittokalustolla pitkiä matkoja.

"Käsittely pitäisi pystyä hoitamaan paikallisesti."

Esimerkiksi Loviisan Lillsundetia lähimmät Kekkilän laitokset sijaitsevat Nurmijärvellä ja Joutsenossa. Kaksi muuta laitosta ovat Ilmajoella ja Teuvalla.

Kaikissa neljässä laitoksessa käsitellään vuosittain noin 100 000 tonnia orgaanisia jätteitä ja teollisuuden sivuvirtoja.

John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohankkeessa niitettyä ruokoa testataan osana multatuotteita Kekkilän lisäksi Biolan Oy:ssä ja Kiteen Mato ja Multa Oy:ssä.

Lue myös:

Rantaruovikoiden niitolla voi olla ilmastolle suuri myönteinen vaikutus – ruovikoiden päästöjä ei kuitenkaan ole vielä tutkittu tarkkaan

Ruovikkojen niittoa ehdotetaan turveyrittäjien pelastajaksi, mutta kaluston muuttaminen niittokoneiksi maksaa satoja tuhansia euroja