
Tanskassa ei pala olkipukki vaan -paali
Kymmenesosa tanskalaisten asuntojen kaukolämmöstä tuotetaan oljilla. Ruotsissa poltetaan lähes vuosittain olkipukki, mutta Tanskassa käytetään paaleja.
Kim Selch sanoo kaukolämpölaitoksen saavan olkea runsaasti paikallisilta maanviljelijöiltä. Kuva: Jouko KyytsönenTanskassa kaukolämmitteisissä asunnoissa asuu kolme neljännestä väestöstä. Kaukolämmöstä yhdeksän prosenttia lämmöstä tuotetaan oljilla.
Dansk Fjernvarmen eli Tanskan kaukolämpöyhdistyksen mukaan lähes 60 prosenttia lämmöntuotannosta on uusiutuvaa ja loput fossiilista, lähinnä maakaasua ja kivihiiltä. Nopeimmin kasvaa biokaasun osuus, tosin sen osuus on vain alle kaksi prosenttia.
Keski-Jyllannissa sijaitsevan Billundin lämpölaitos tuottaa kaupunkiin ja viereiselle legotehtaalle lämpöä pääosin oljesta ja hakkeesta. Joulukuun alun pienellä pakkasella olkilaitos kävi täydellä höyryllä. Tunnissa olkea kuluu 3 500 kiloa ja vuodessa 14 000 tonnia.
Laitoksen johtaja Kim Selch kertoo, että laitos saa olkea riittävästi lähiseutujen viljelijöiltä. Olkea ei saa Tanskassa polttaa pellolla.
Kaukolämpölaitos maksaa oljesta viljelijöille noin 85 euroa tonnilta eli yhdestä 500 kilon olkipaalista saa runsaat 40 euroa.
Selchin mukaan oljen poltto kaukolämmöksi alueella on järkevää ja kannattavaa.
Asiakas maksaa kaukolämmöstä noin 70 euroa megawattitunnilta.
Oljen kosteusprosentti on yleensä 10–12. Jos se nousee yli 22 prosentin, paalit lähetetään takaisin, Selch sanoo.
Olki syötetään kattilaan automaattisella syöttölaitteella isosta varastosta Weissin valmistamaan 12 megawatin kattilaan.
Billundin kaukolämpö tuottaa lämpöä myös toisella kattilalla hakkeesta, joka on Selchin mukaan vähän olkea kalliimpaa.
Tuhka otetaan talteen ja viedään takaisin pelloille. Tuhkaa kertyy oljesta 1–5 prosenttia.
Billundin olkikattila on pieni verrattuna esimerkiksi Århusin olkilaitokseen, jossa poltetaan vuodessa 240 000 tonnia olkea.
Tanskan hakkeesta 60 prosenttia on kotimaista ja 40 prosenttia tuodaan pääasiassa Baltiasta ja Valko-Venäjältä. Billund käyttää kotimaista haketta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

