YRTTIMAAN TARINOITA Piparjuuri,keripukin torjuja
Ennen kuin pippuri ja chili saapuivat Eurooppaan, ainoita tulisia mausteita olivat piparjuuri ja sinappi. Näiden ristikukkaisten tulisuus on peräisin sinappiöljystä.
Piparjuurta on viljelty rohdoksi vuosituhansia. 1000-luvun alussa elänyt saksalainen abbedissa Hildegard Bingeniläinen suositteli piparjuurta moniin vaivoihin, muun muassa myrkytyksiin.
Piparjuuren on todettu tappavan sieniä, viruksia ja bakteereja.
Tunnettu on ollut myös piparjuuren teho keripukkia vastaan. Merimiehillä oli mukanaan piparjuurta, jonka C-vitamiinipitoisuus on suurempi kuin tyrnin marjoissa. Sitä saatettiin jopa kasvattaa laivoissa.
Ruuanlaiton osaksi piparjuuri otettiin myöhemmin. Erityisen suosittua se on saksalaisessa keittiössä, missä sitä käytetään esimerkiksi punajuuri- ja kaaliruuissa.
Meikäläisistä ruokalajeista tunnetuin lienee piparjuurihauki. Keitetyn hauen kyytipojaksi raastetaan tuoretta piparjuurta. Lönnrot sanoo piparjuuren olevan ”tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa”.
Monivuotinen piparjuuri viihtyy kosteutta pidättävässä, syvämultaisessa maassa. Sitä suositellaan viljeltäväksi perunamaan kulmissa ja omenapuiden alla, sillä sen sanotaan karkottavan tuholaisia.
Kotiuduttuaan piparjuuri ei noin vain häviäkään ja siitä voi muodostua kiusallinen rikkakasvi. Sitä tavataan viljelyjäänteenä vanhoissa puutarhoissa.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
