Käsityöläisiä avitetaan tuotteiden kaupallistamiseen
Yrittäjä Tiina Viitanen (vas.) ja yrittäjä, suunnittelija Tea Holsti kokoavat pienyrityksiä verkostoitumaan Fin Brandsiin. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoTaitoliitto, aiempi Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, esitteli Forma-messuilla uudet käsityöläisille ja suunnittelijoille tarkoitetut sparrauspalvelunsa.
”Tuotekehitys ja markkinointi ovat pienyrittäjälle erittäin tärkeitä. Olemme kouluttaneet myymäläpäälliköitä ja -henkilökuntaa antamaan sparrauspalveluja käsityöyrittäjille, jotka haluavat tuoda tuotteitaan myyntiin”, kertoo kehittämispäällikkö Marika Sarha Taitoliitosta.
Liitolla on pitkä kokemus käsityöstä. Myymälänhoitajat tietävät, millä on markkinoita ja mihin suuntaan tuotteita kannattaa kehittää. He myös tietävät, minne tuotteita kannattaa markkinoida, Sarha toteaa.
”Yrittäjät ovat pitäneet tärkeänä, että pääsevät keskustelemaan ja konsultoimaan alan ihmisten kanssa. He saavat käyttämistään palveluista raportin, johon voi palata ja miettiä, mikä on tärkeätä”, Sarha sanoo.
Taitoliitto on koonnut sparrauspalvelunsa paketeiksi, joissa paneudutaan tuotteen arvioimiseen, koemarkkinointiin ja tuotetietoihin. Koemarkkinoinnissa esimerkiksi saa palautetta asiakkailta, kun haluaa selvittää uuden tuotteen mahdollisuuksia tai on kokonaan uusi yrittäjä.
”Monille on tärkeätä asemoida tuotteensa markkinoille, niin että se erottuu muista samassa tuoteryhmässä ja hinta on sellainen, että siitä saa itselleen ja jälleenmyyjällekin tuottoa, ja asiakas sen ostaa”, Sarha mainitsee.
Hän muistuttaa, että kaikki tuotteet eivät välttämättä sovellu myymälämyyntiin, mutta silloin yrittäjä voi onnistua tuotteen myynnissä suoraan kuluttajille esimerkiksi messuilla.
Verkostoitumiseen uskotaan vahvasti Fin Brands Oy:ssä, joka edistää pienyrittäjien verkostoitumista ja toiminnan kehittämistä.
”Moni toimii yksin. Heidän pitäisi enemmän jakaa itsestään ja saada tietoisuutta leviämään sekä tehdä yhdessä muiden kanssa asiakaskohtaisia tuotteita. Ettei näperretä vain huvin vuoksi, vaan saadaan myös tuottoa”, sanoo verkostotirehtööri Tea Holsti.
”Teemme bränditaloa, jossa on vahva arvopohjainen yrittäjyys. Voiton tavoite on kohtuullinen”, linjaa yrittäjä Tiina Viitanen.
”Ihmiset usein sanovat, että on vaikea löytää Suomessa tehtyjä tuotteita. Suomesta löytyy kyllä osaajia. Me näemme, että Suomessa tekemisen pitää olla edelleen kannattavaa”, Viitanen sanoo.
”Tavoite on, että tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa. Jakamalla saa hyvää kannattavuutta, ei omaa toimintaa piilottamalla. Käsityöläisyys on hyvä elinkeino, jolla tekijän pitää elää”, Viitanen pohtii.
Verkko ei välttämättä lopeta kivijalkakauppoja, mutta pelkällä valikoimalla kivijalkakaupat eivät pysty kilpailemaan, sanoo innovaatiojohtaja Mikki Korhonen Innovolve Oy:stä.
”Haaste on siinä, että Suomessa on muutama jättijakelukanava. Tämä on kestämätön ongelma pienille yrityksille”, Korhonen sanoo.
Hän uskoo hybridikaupan olevan ratkaisu.
”Väitän, että eri kauppatapojen yhdistelmille on sosiaalinen tilaus. Kaupunkien keskustoissa tarvitaan palvelua ja myös verkkokauppaa. Tarjolla voisi olla liikkeitä, joissa on mukana jopa 30 suunnittelijaa koko mallistoineen. Asiakkaat voisivat valita tuotteen myymälässä ja se toimitetaan verkon välityksellä”, Korhonen visioi.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
