Ruokokatto ja lippukassa aloittivat yhteisen elämän – valtavat ruovikot vailla järkevää käyttöä

Talkoolaiset tekivät Naantalin Livonsaaressa asuvan Outi Tuomelan piharakennukselle ruokokaton kesäkuussa. Kuva: Kari Salonen

Elokuinen Naantalin aurinko antaa ruokokatolle kullanhoitoisen kiillon. Katon alla seisoo vanha, vihreä tanssilavan lippukassa. Livonsaaren yhteisökylässä asuva Outi Tuomela suunnittelee tekevänsä siitä esimerkiksi ateljeen, vierasmajan tai saunamökin.

Mikä sai Tuomelan kattamaan lippukassan ruo'oilla, kun helpompia vaihtoehtoja on tarjolla?

"Minua kiinnosti minitalon uusiokäyttö. Tämähän on oikeastaan kontti, jossa on kiskot alla."

Toinen painava syy on ekologinen rakentaminen, johon muun muassa ruoko sopii hyvin – materiaaliahan ovat rannat täynnä. Pelkästään eteläisessä Suomessa on arviolta 30 000 hehtaaria ruovikoita.

"Hillittömästi materiaalia", kuten Tuomela sanoo.

Samaan aikaan Suomeen tuodaan ruokoa muun muassa Virosta, Unkarista ja Valko-Venäjältä, Tuomela luettelee.

Tuomela tekee muun muassa ruokomattoja ja käyttää ruokosilppua maanparannukseen. Maan uumeniin kesäkuisten kattotalkoiden jäljiltä lippukassaa ympäröivät ruo'on pätkätkin päätyvät. "Silppu kuohkeuttaa erityisesti savimaata."

Rakennuskäyttöön soveltuva ruoko leikataan talvella. Tuomela harmittelee, että huonoja talvia on ollut useita peräkkäin, mikä on haitannut niittoa.

Palataan katon pariin.

Noin neljänkymmenen neliön ja 25 senttimetrin paksua aumakattoa ei syntynyt ihan noin vain. Ruo'ot on pitänyt niiton lisäksi kuljettaa Tuomelan kodin Olomaan pihaan, puhdistaa ja sitoa sopiviksi nipuiksi. Kuluneiden työtuntien määrää on lähes mahdoton arvioida, Tuomela kertoo.

Katto rakennettiin talkoilla kesäkuussa Tuomelan järjestämän ruokokurssin aikana.

Katossa on sekoitettu sekä suomalaista että virolaista tyyliä. Virolaista on muun muassa se, että painopuut ovat pystysuunnassa. Kattorakenteissa on käytetty sekä pihlajaa että haapaa.

Harjaa peittää tiivis ruokomatto, joka on ruokokattokonkari Tarmo Ahosen oma "viritelmä", Tuomela kertoo.

Ruokokaton pitää olla riittävän kalteva, suositus on vähintään 45 astetta. Näin vesi ja lumi valuvat nopeasti pois eikä katto kastu.

Lumi saa "maata" katon päälle yhden talven, jonka jälkeen katto vielä tampataan. Näin se tiivistyy entisestään, Tuomela selittää.

Hyvin tehty ja huollettu ruokokatto kestä yleensä 25–50 vuotta, mutta joskus se saavuttaa jopa 100 vuoden iän.

Lue myös:

Rantaviivan tukkiva järviruoko sopii puutarhan katteeksi ja maanparannusaineeksi – niitto on ympäristöteko

Ruoko voi paikoin tarjota helpotusta rehupulaan Juttu ainoastaan MT:n tilaajien luettavissa.

Katso video: Saaristohuollon ilosanoma kannustaa ruovikon kimppuun Juttu ainoastaan MT:n tilaajien luettavissa.