Lukijalta: Yhteisöverojen metsäerän muutos olisi aito politiikkatoimi itäiseen Suomeen

Puutavaraa lastataan Lieksassa. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Itäiselle Suomelle on tyypillistä metsävaltaisuus sekä ylipäätään metsien muuta maata suurempi merkitys alueen elinvoimalle ja elossa pysymiselle. Tässä olisi myös paikka konkreettisille toimille, joilla valtio voisi edes jollain tapaa osoittaa kiinnostustaan alueellemme.

Kunnan saama yhteisöveron määrä perustuu yritystoimintaerään ja metsäerään. Yritystoimintaerä muodostuu kunnan alueella toimivien yritysten tekemän voiton perusteella ja metsäerä kunnan laskennallisten kantorahatulojen perusteella.

Käytännössä mitä vähemmän kunnassa on yritystoimintaa suhteessa metsätalouteen sitä suurempi merkitys metsäerällä on

.

Viime aikoina on kuultu niin Kuntaliiton kuin ministeriöiden kansliapäälliköiden suulla, että kuntien määrää pitää vähentää. Tähän kuoroon yhtyi myös perussuomalaisten puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra.

Vaikka perussuomalaisten edustajat parlamentaarisessa kuntien tulevaisuutta pohtivassa työryhmässä ovat puolustaneet pieniä kunta, kaikki tietävät, kenen äänellä perussuomalaiset lopulta puhuvat – puheenjohtajansa äänellä, eikä sitä kukaan tule puolueessa kyseenalaistamaan.

Kuntien määrän vähentämisen ehdottaminen niiden ongelmien ratkaisuksi osoittaa rumasti sanottuna älyllistä laiskuutta. Puheenjohtaja Purralla suurimpana ajavana voimana tässä on puolueen jatkuva heikko menestys kuntavaaleissa.

Todellinen kuntia ja erityisesti itäistä Suomea tukeva ja aito aluepoliittinen teko on lisätä alueemme kuntien saamaa osuutta metsistä kertyvästä verotulosta.

Itäisen Suomen kuntien saaman metsäerän nostaminen toteuttaisi aidosti yhteisöveron metsäerän todellista tarkoitusta eli turvaisi metsävaltaisten kuntien verotuloja.

Nyt meiltä tulevaa metsärahaa hölvätään kasvukeskuksiin eli raha menee rahan luo.

Vesa Kallio

kansanedustaja (kesk.)