Vasemmistoliiton puoluesihteeri: Maatalouden EU-tukia ei saa mennä sivu suun, kansallista rahaa tarvittaessa löydyttävä
Vasemmistoliiton puoluesihteeri ja Turun kaupunginvaltuutettu Anna Mäkipää on kesälomalla Pirkanmaalla. Yllättäen haastattelun paikaksi sovitaan heinäkuun ajaksi tyhjentynyt ammattikoulu Sastamalassa.
”Ensimmäinen osoitteeni oli tällä tontilla”, puoluesihteeri taustoittaa paikkavalintaa ja osoittaa ikkunasta ulos.
Mäkipään isä teki pitkän uran Vammalan ammattikoulun talonmiehenä. Tyttären syntyessä perhe asui asuntolarakennuksen päätyyn rakennetussa talonmiehen keltaisessa asunnossa. Nuori Mäkipää leikkasi itsekin koulun nurmikoita, nosti lippuja ja kulki iltakierroksilla isän mukana.
”Voi tätä sanoa lapsuudenkodiksi.”
Poismuutosta huolimatta koululla käytiin edelleen ensin isän mukana, ja vuodesta 2003 alkaen opiskelijana. Lukion ohella Mäkipää opiskeli ravintolakokiksi ja kiersi tilausravintolan töissä paikallisia häitä sekä Pirkanmaan seuraintaloja.
Kotikaupungistaan puoluesihteeri käyttää sen vanhaa nimeä Vammala, vaikka kuntaliitoksilla kasvanut kaupunki muutti nimensä Sastamalaksi vuonna 2009.
Kotona ei juuri politiikkaa harrastettu – aatteet tulivat toden teolla mukaan vasta Turun yliopistossa. Opiskelijapolitiikan Mäkipää aloitti sitoutumattomana, mutta liittyi pian vasemmistoliittoon.
”Käännekohta olivat vuoden 2011 eduskuntavaalit ja niiden jälkeen muodostettu hallitus. Jo silloisen poliittisen mielikuvituksen rajoissa se oli hirveää.”
Matematiikan maisterille työuraa kertyi opiskelijajärjestöistä sekä SAK:sta. Lopulta Mäkipää päätyi opetus- ja kulttuuriministeri Li Anderssonin erityisavustajaksi. Puoluesihteeriksi hänet valittiin joulukuussa 2022.
”Nyt on vain yksi tavoite, ja se on puolueen eduskuntavaalivoitto.”
Syytä optimismiin kuulemma on. Vasemmistoliitolla on yli 15 000 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, mikä hipoo vanhoja ennätyksiä.
Mäkipään mukaan jäseniksi liittyy myös ihmisiä, jotka eivät sovi vasemmistoliitosta eläviin mielikuviin vanhan tehdasväen ja nuorten kaupunkilaisten naisten puolueena. Hän tunnistaa käsityksen mutta pitää sitä puutteellisena.
”Mukaan tulee kaikenlaisia ja kaikenikäisiä ihmisiä joka puolelta Suomea. Useampaan kuntaan saatiin viime kuntavaaleissa ensimmäinen vasemmistoliiton valtuutettu.”
Puolueen suurin kannatus keskittyy kuitenkin sinne, missä on eniten ihmisiä: kaupunkeihin. Mäkipää ei silti hyväksy ajatusta, että vasemmistoliitto olisi maaseudulle vieras puolue.
”Ehkä meidän pitäisi näkyä siellä vielä enemmän, onhan meikäläisiä myös maaseudulla.”
Puoluesihteerillä on omaa kokemusta maalaiselämästä, sillä Vammalassa maaseutu alkaa heti lähimpien talojen takaa. Vaikkei hän itse ole tilalta, Mäkipää kertoo olleensa navetassa aamukuudelta, ajaneensa traktoria ja kokeilleensa jopa puimuria.
”Tiedän, mitä pelloilla tapahtuu ja mistä ruoka tulee. Alkutuottajien kuuluu saada reilu korvaus tekemästään työstä”, hän sanoo.
Puolueen julkaisemassa vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2026 ei juuri puhuta tuottajien korvauksista tai kustannuskriisin helpottamisesta. Maatalous näyttäytyy ilmasto- ja ympäristökysymyksenä, jota ratkotaan hiilensidonnan edistämisellä sekä maankäytön muutosmaksuilla pellonraivaajille.
Mäkipää on itse ehkä lähempänä maaseudun arkea. Hänen mukaansa kotimainen tuotanto on säilytettävä ja huoltovarmuudesta huolehdittava. Jos EU:n tulevan kauden maatalouden ja maaseudun rahoitus edellyttää kansallista vastinrahaa, siihen on vastattava.
”Suomen pitää sitoutua riittävällä omarahoitusosuudella, ettei EU-rahaa ainakaan jäisi sen takia saamatta.”
Metsäkeskustelun osalta Mäkipää viittaa vaihtoehtobudjetissa esitettyihin ratkaisuihin. Niissä painottuvat ympäristönäkökulmat: hakkuiden rajoittaminen, ennallistaminen, suojelu, kiertoaikojen pidentäminen ja metsävähennyksen pienentäminen muun muassa.
Puoluesihteerille tärkeysjärjestys on selvä.
”Tällä planeetalla pitää voida elää myös tulevaisuudessa.”
Mäkipäälle maaseudun ydinkysymys on palveluiden, liikenneyhteyksien ja opiskelumahdollisuuksien säilyttäminen. Puolueen merkittävimpinä saavutuksina maaseudulle hän pitää oppivelvollisuuden laajentamista sekä maksutonta toisen asteen koulutusta.
”Nuoren asuinpaikka, perheen varallisuus tai kotitausta ei saa muodostua esteeksi koulutukselle.”
Kun puhutaan maaseudun tulevaisuudesta, hän kääntyykin ensimmäisenä kouluihin ja terveyskeskuksiin. Istuvan hallituksen sopeuttamispolitiikka saa puoluesihteeriltä kylmää kyytiä.
Terveyspalveluiden keskittyminen suuriin keskuksiin syö maaseudun elinvoimaa, Mäkipää julistaa.
”Paikallista terveydenhuoltoa pitäisi ylläpitää ja hoitoon pääsy turvata koko Suomessa – vaikka sitten hyvinvointialueiden rahoitusta lisäämällä.”
Leikkausten peruminen tarkoittaisi hänen mukaansa työpaikkojen palauttamista valtiolle, maakuntiin ja hyvinvointialueille.
Myös ammatilliseen koulutukseen tehdyt 120 miljoonan euron leikkaukset sekä kuntien valtionosuuksien pienentämiset olisi peruttava. Kymmenien miljoonien lisärahoitus suunnattaisiin Itä-Suomen kehittämiseen.
”Kun oppilaitoksia suljetaan, nuorten on muutettava kaupunkeihin. Jotta ihmiset jäisivät kotipaikoilleen, pitää lähistöllä olla opiskelumahdollisuuksia.”
Rahoituskeinoiksi kasvaville koulutusmenoille vasemmistoliitto on esitellyt muun muassa veronkiristyksiä yhteisöille, suurituloisille, osingonsaajille ja polttoaineille.
”Miljonääriverosta voisi aloittaa.”
Kysyttäessä tulevista eduskuntavaaleista, hän myöntää miettivänsä niitä joka päivä.
”Ehkä joinain öinä en niitä mieti.”
Kesäloma päättyy elokuussa, ja puoluesihteerin on palattava toimistolle sekä Turun kaupunginvaltuustoon. Vammalaan jäävät vanhemmat sekä isän työtä koululla jatkanut veli. Ehtiessään Mäkipää palaa itsekin perheineen Pirkanmaalle.
”Juuri näin vanhan naapurimme ja osoitin lapselleni, että äiti on ollut tuolla pienenä vasikoita hoitamassa.”
Anna Mäkipää
39-vuotias matematiikan maisteri Turun yliopistosta.
Syntynyt Vammalassa, asuu Turussa.
Puoliso ja yksi lapsi.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri vuodesta 2022.
Työskennellyt aiemmin muun muassa ravintolakokkina, järjestötyössä ja SAK:ssa.
- Osaston luetuimmat
