Teollisuusyrityksiä käy jo vajaalla, koska osaavaa väkeä ei riitä töihin

RP Groupin nosturimiehet ja muut työntekijät painavat Haminan satamassa pitkää päivää kiireellä. Trukit ajavat puutavaraa laivoista ja rekoista varastoon ja toisinpäin Haminan satamassa. Kuva: Marja Seppälä

Kuva: Jukka Pasonen

Laivasta purettua puutavaraa lastattiin torstaina rekkaan Haminassa. Kuva: Marja Seppälä

Suurimmalla osalla yrityksistä on vaikeuksia löytää työntekijöitä, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) yrityskysely kertoo.

Neljäsosalla yrityksistä on huomattavia vaikeuksia ja 40 prosentilla jonkinasteisia vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa.

Työvoimapulaa pidetään yleensä kaupunkien ongelmana, mutta se koettelee myös maaseutua. Kaupunkien läheisellä maaseudulla 42 prosenttia yrityksistä kärsii merkittävistä rekrytointi- eli palkkaamisvaikeuksista.

Suurin puute työvoimasta on EK:n mukaan asemansa jo vakiinnuttaneissa pitkän linjan pk-yrityksissä.

30 prosenttia vastaajista pitää osaajapulan syynä työnhakijoiden puutteellista ammattitaitoa. Neljäsosa vastaajista katsoo, että koulutus ei vastaa yritysten tarpeeseen tai tarvittavaa koulutusta ei ole tarjolla.

16 prosenttia arvioi, ettei työnhakijan kannata ottaa työtä vastaan kannustinloukkujen vuoksi.

Kysely tehtiin osana EK:n Pk-Pulssi-kyselytutkimusta ja suuryrityskyselyä touko–kesäkuussa 2018. Kyselyyn vastasi 547 työnantajaa.

Yrittäjä  Kirsi Naamanka Kilta Henkilöstöpalvelu Oy:stä Lahdesta sanoo, että työvoimapula vaikuttaa jo suureen osaan yrityksistä. "Osa teollisuusyrityksistä ei halua tavoitella uusia tilauksia, koska ei ole varmuutta siitä, että saatavilla on riittävästi tekijöitä."

"Moni yritys ostaa työtä ulkomaisena alihankintana. Verotulojen menetyksen lisäksi yritystoimintaa siirtyy Suomen ulkopuolelle. Yritysten ei kannata investoida Suomeen, jos koneet ovat vajaakäytössä osaajapulan vuoksi."

Naamangan mukaan ongelma on ratkaistavissa: "Kannustinloukut on purettava ja tuloverotusta laskettava. Koulutusta pitäisi suunnata sinne, missä on paljon työpaikkoja ja karsia sieltä, missä on paljon työttömyyttä."

"Yritysten pitää päästä nykyistä paremmin vaikuttamaan koulutuksen sisältöön."

EK:n pk-johtaja Jouni Hakala haluaisi nostaa työllisyysasteen yli 75 prosentin, jolloin etenkin pienet ja keskisuuret tarvitsevat lisätyövoimaa.

"Nyt tarvitaan kannustinloukkujen purkamista ja tarveharkinta tulisi poistaa ulkomaiselta työvoimalta."

Hamina-Kotkan satamassa laivoja lastaavalla perheyritys RP Logisticsilla on puutetta ahtaajista sekä auton- ja trukinkuljettajista, yhtiön toimitusjohtaja Petri Lempiäinen kertoo.

"Ahtaajia ei oikein saa mistään. Varsinkin lomakaudella meillä oli paha puute työvoimasta. Kun yleensä laivoja ahdetaan sekä aamu- ja iltavuorossa, jouduimme siirtymään yhteen vuoroon."

Työvoimapulan vuoksi vakituiset ahtaajat tekevät roimasti ylitöitä, mutta niidenkin määrä on rajoitettu.

"Kun laivaa puretaan yhdessä vuorossa, laivat joutuvat odottamaan satamassa pitempään kuin normaalin ajan eli viikon. Varustamoissa on kuitenkin ymmärretty asia jollain tavalla", Lempiäinen kertoo.

Ahtaajilla on työehtosopimuksessa kymmenen prosentin sääntö, jonka mukaan tilapäistä työvoimaa voi olla työssä kerrallaan vain kymmenesosa vakituisten määrästä.

"Tämä vaikeuttaa työn organisointia, määrän pitäisi olla kaksinkertainen."

RP Logisticsissa on satamissa noin 120 työntekijää, ja uusia pyritään palkkaamaan koko ajan.

"Tänä vuonna on rekrytoitu 5–10 henkilöä, osa määräaikaisina. Lisää tarvittaisiin useita. Se on yli kymmenen prosenttia koko henkilöstöstä", Lempiäinen toteaa.

Ahtaajien lisäksi puutetta on auton- ja trukinkuljettajista sekä junankuljettajista. "Nuorisoa ei ala kiinnosta."