Tiedätkö, mitä on smishing? Kuluttajaviranomainen varoittaa kansainvälisestä riesasta

Huijausviesteille yhteistä on se, että niissä pyydetään antamaan maksukortin tiedot pientä nimellistä veloitusta varten. Kuvituskuva. Kuva: Henrik Schäfer

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kertoo, että syksyn mittaan kuluttajat ovat olleet yhteydessä Euroopan kuluttajakeskukseen saamistaan tekstiviesteistä, jotka ovat poikineet parin euron veloituksen sijasta myös useamman kympin kuukausiveloituksia.

Huijausviesteille yhteistä on se, että niissä pyydetään antamaan maksukortin tiedot pientä nimellistä veloitusta varten. Viesteissä pyydetään joko maksamaan postimaksu, jonka jälkeen kuluttajalle toimitetaan ”tilattu” paketti tai vaihtoehtoisesti kuluttajalle uskotellaan, että hän olisi voittanut jonkun tutun suomalaisen kauppaketjun arvonnan.

Usein kuluttajia on myös huijattu lunastamaan lahjakortti pienellä parin euron maksulla.

Viraston mukaan smishing eli tietojenkalastelu tekstiviesteillä on kansainvälinen ilmiö, ja viestejä lähetetään paljon.

Vielä vuosia sitten huijauksen tunnisti ontuvasta kielestä ja kielioppivirheistä. Nykyään huijaustekstiviestit on laadittu tarkkaan ja harkiten, eivätkä ne ulkoasultaan eroa kovinkaan paljon oikeista viesteistä. Tekstiviestien tarkoitus on saada kuluttaja syöttämään tietonsa ja varsinkin maksukortin numero. Tiedot syötettyään kuluttaja saattaa joutua tilausansaan, joka johtaa kuukausiveloituksiin. KKV varoittaa, että vastaavia viestejä voi tulla myös sähköpostiin.

Kuluttajaviranomainen neuvoo tarkistamaan viestin aitouden. Aitouden varmistamisesta vaikeaa tekee se, että toisinaan huijausviestit kohdistuvat älypuhelimissa samaan viestivirtaan oikeiden viestien kanssa. Jos esimerkiksi olet jossain vaiheessa vastaanottanut postin tai tietyn kuljetusyhtiön kautta lähetyksen, huijausviesti voi kategorisoitua samaan viestiketjuun.

Jos olet epävarma, onko saamasi viesti siinä mainitun yrityksen lähettämä, voit tarkistaa asian myös suoraan yritykseltä. Virasto korostaa, ettei tarkistusta pidä tehdä viestiin liitetyn linkin kautta, vaan yrityksen tiedot tulee hakea itse. KKV neuvoo olemaan varuillaan kaikkien viestin sisältämien linkkien kanssa. Niitä ei pidä klikata ennen kuin on varma viestin aitoudesta.

Ikäviä yllätyksiä voi ehkäistä myös seuraamalla maksukorttinsa veloituksia. Huijauksille on nimittäin ominaista, että veloitukset ovat kohtuullisen maltillisia, eivätkä ne yleensä ylitä sadan euron kertaveloitusta. Näin ollen ne saattavat hyvinkin jäädä heti huomaamatta normaalista maksuvirrasta. Useimmiten vaikkapa parin euron veloitus hukkuu muiden maksutapahtumien joukkoon, eikä siihen kiinnitä tarkemmin huomiota.

Monesti käy niin, että kuluttajat havahtuvat vasta myöhemmin joka kuukausi tapahtuvaan useamman kympin maksuun.

Jos huomaa, että oman maksukortin tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin, on syytä olla pikaisesti yhteydessä pankkiisi tai maksukortin myöntäjään. Jatkuva veloitus tapahtuu maksukortin tietoja hyödyntäen ja sulkiessasi kortin uusia veloituksia ei voi enää välittyä. Maksukortin sulkemisen lisäksi tulee myös irtisanoa palvelu, sillä pelkkä maksukortin sulkeminen ei irtisano jatkuvaa tilausta.