Silakkakanta vahvistui, kalastuskiintiö kasvaa ensi vuonna

Uudenkaupungin kalasatama on yksi Suomen tärkeimmistä silakkasaaliin purkupaikoista. Kuva: Pasi Leino

Itämeren silakan vuoden 2025 kalastuskiintiö kasvaa. Pohjanlahden silakan kiintiötä kasvatetaan ensi vuonna 21 prosentilla ja pääaltaan silakan kiintiötä 108 prosentilla.

”Olen varsin tyytyväinen tähän vastuulliseen päätökseen. Se on parhaan tieteellisen neuvon ja yhteisen kalastuspolitiikan ja tavoitteen mukainen”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoo asiasta pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Neuvottelutulos saavutettiin eilen yöhön asti venyneissä keskusteluissa.

Essayahin mukaan kompromissi kalastuskiintiöihin löytyi Suomen ja Ruotsin yhteistyöllä. Neuvotteluissa olivat mukana myös muun muassa Baltian maat, Saksa ja Puola.

”Kasvanut silakkakiintiö asettuu mahdollisen haarukan alarajaan. Suomi haluaa varmistaa että silakkakannat alkavat vahvistua”, maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalastuksen yksikön päällikkö Risto Lampinen sanoo.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston esittämistä kestävistä kalastuskiintiöistä valittiin Lampisen mukaan alin mahdollinen arvo.

Luonnonvarakeskuksen tuoreiden tietojen perusteella Itämeren silakat ovat kasvaneet ja vahvistuneet. Lajin aiemman heikon tilan syynä pidetään silakan saalislajien luonnollista taantumista.

Samaan aikaan silakan kanssa sovittiin myös kiintiöitä muille kalalajeille. Neuvotteluiden tuloksena pääaltaan kilohailin kiintiötä leikataan 31 prosenttia komission ehdottaman 42 prosentin sijaan.

Lisäksi kilohailin kutu rauhoitetaan lähes koko Itämeren pääaltaalla. Sen seurauksena kaikki kilohailiin kohdistuva troolikalastus kielletään toukokuusta heinäkuun loppuun.

Itämeren lohen kohdennettua kalastusta jatketaan, mutta kiintiötä leikattiin 36 prosentilla 34 787 loheen. Suomen kiintiö on 8 989 lohta. Suomi on myös luopunut automaattisesta siirrosta, jossa edellisen vuoden kiintiötä siirretään eteenpäin.

Lisäksi Suomi ei käytä mahdollisuuttaan ottaa vastaan muiden jäsenmaiden lohikiintiötä. Risto Lampisen mukaan päätöksellä halutaan taata lohikantojen elpyminen.

Kokouksessa keskusteltiin myös Itämeren hyljelajien eli harmaahylkeen ja norpan sekä merimetson metsästyksestä. Ministeri Essayahin mukaan keskustelua käytiin myös hyljetuotteiden kaupallisesta käytöstä.

”Komissio pyysi kantoja hylkeen vaikutuksesta kaupalliseen kalastukseen ja suhtautuu hyljetuotteiden kaupan mahdollistamiseen varovaisen myönteisesti”, ministeri kuvailee.