EU-neuvottelupaperista jäi pois maataloutta voi harjoittaa koko maassa -takuu
Mahdollisuus maatalouden harjoittamiseen koko Suomessa on unohtunut Euroopan komission asiakirjasta, jonka se on laatinut kumppanuussopimuksesta käytävien neuvottelujen pohjaksi.
”Komission asiakirjassa kestävän ja kannattavan maataloustuotannon ylläpitäminen koko Suomen alueella on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Ahvenanmaata koskevassa osuudessa se sen sijaan on mainittu, mutta sama haaste koskee Suomen kaikkia alueita”, valtiosihteeri Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä sanoi viime viikolla.
Artjoen mukaan maatalous koko Suomessa -konsepti kuuluisi dokumenttiin.
”Maaseutuohjelman rahoista menee epäsuotuisten alueiden luonnonhaittakorvaukseen kohtuullisen iso siivu. Se on maataloustuotannon säilyttämistä, avointa maatalousmaisemaa ja raaka-ainehuollon ylläpitämistä.”
Artjoki arvelee, että maininta on jäänyt pois, sillä Euroopan unionissa iso rahamäärä maataloudelle tulee suorista tuista eli tilatuesta.
Pienempi osa tulee maaseuturahastosta, jonka merkittävimmät tuet maataloudelle ovat luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki. EU:n rahoitusosuus niistä on tällä ohjelmakaudella ollut 28 prosenttia.
Maaseuturahaston ja kolmen muun rahaston toimia määrittää kumppanuussopimus.
Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014. Euroopan komission neljän pääosaston johtajat esittelivät Helsingissä viime viikolla lähtökohtiaan sopimusneuvotteluihin.
Johtaja Charlina Vitcheva Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastosta luetteli Suomen haasteiksi heikentyneen kilpailukyvyn, talouden yksipuolisuuden, väestön nopean ikääntymisen sekä syrjäytymisen.
Hän sanoi ymmärtävänsä Suomen kylmät olot mutta piti silti energian kulutusta liian korkeana.
Maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajat pitävät komission kuvaa yhteiskunnan kehitystarpeista samanlaisena kuin kansallisessa keskustelussa.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston johtaja Mario Milouchev nimesi maatalouden ongelmiksi korkeat tuotantokustannukset, pitkiin välimatkoihin liittyen, ja heikon lisäarvon tuottamisen. Hänen mukaansa se kertoo, että tuottajat eivät ole kovin hyvin järjestäytyneitä.
Maaseudun ongelmia ovat hänen mukaansa Suomessa työttömyys ja tyhjeneminen, maiden hylkääminen idässä ja pohjoisessa, toisaalta intensiivinen viljely etelässä ja lännessä.
Milouchevin mukaan ilmastonmuutos sääilmiöineen on haaste maataloudelle. Se myös aiheutuu osin maataloudesta.
”Maatalouden päästöt ovat olleet samanlaisia 1990-luvulta lähtien.”
Tavoitteita kuultiin tilaisuudessa pitkä lista. Tukia halutaan tulevaisuudessa suunnata erityisesti yritysten kilpailukykyyn, työllisyyteen ja ympäristöystävälliseen kasvuun.
Komission paperi korostaa, että harvaan asutuilla Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla tulee parantaa työmahdollisuuksia.
Milouchevin mukaan yritysten kilpailukyvyn parantamisessa keskitytään maaseudun mikro- ja pk-yrityksiin.
”Liiketoiminnan rakenteiden monipuolistaminen ei ole onnistunut kovin hyvin. Siihen pitää kiinnittää lisää huomiota tulevassa ohjelmassa.”
Muita tavoitteita ovat muun muassa uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen maataloudessa ja maa- ja metsätalouden päästöjen vähentäminen ja hiilidioksidin talteenotto.
Milouchev myös kehui Suomen Leader-ohjelmia. Paikallistason kehittämishankkeet kelpaavat johtajan mukaan esimerkiksi muille maille.
Artjoen mukaan eräitä muitakin komission asiakirjan toteamuksia pitää vielä selvitellä.
Hän sanoo, että komission maatalouspääosastolla Suomen maatalouden haasteet tunnetaan nykyään kohtalaisen hyvin.
”Sitten kun mennään muille pääosastoille, joissa tehdään linjauksia, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta Suomen maatalouteen tai ennen kaikkea metsätalouteen, tuntemus alkaa olla vähäisempää.”
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
