Huoltoluxin kodinkonekorjaaja Leevi Rannikko kiristi vastapainopultteja. Ne olivat päässeet löystymään. Kuva: Pasi Leino
Joillakin paikkakunnilla kodinkoneiden huolto tulee todella kalliiksi – pääkaupunkiseudulla pohditaan alan koulutusta
Vantaan ammattiopisto Varia pohtii kodinkonekorjaajan koulutuksen aloittamista. EU:n korjausvelvoitedirektiivi voi nostaa tuotteiden hintoja.
Huoltoluxin kodinkonekorjaaja Leevi Rannikko korjasi perjantaina Turun Maarian Jäkärlässä vuosi sitten ostettua pesukonetta, johon on kuukausi sitten tilattu uudet iskunvaimentimet. Osia odotellessa pultit olivat päässeet löystymään ja kone piti kovaa meteliä. Kuva: Pasi LeinoMaaseudulla on pulaa kodinkoneiden korjaajista. Korjaajat ikääntyvät ja liikkeet sulkeutuvat.
”Tietyillä paikkakunnilla ei ole kodinkonekorjaajia lainkaan, jolloin pienikin vika pakottaa vaihtamaan laitteen uuteen”, kertoo Helkama Kodinkoneiden toimitusjohtaja Eero Talvela.
Helkama Kodinkoneiden kauppa painottuu maakuntiin, joten ongelma on tuttu.
Osalla paikkakunnista lähimpään huoltoon saattaa olla matkaa toistasataa kilometriä suuntaansa.
Osalla paikkakunnista lähimpään huoltoon saattaa olla matkaa toistasataa kilometriä suuntaansa.
Helpotusta voi olla tulossa, sillä Vantaan ammattiopisto Varia pohtii kodinkonekorjaajan koulutuksen aloittamista.
Varian sähkö- ja automaatioalan osaamispalveluesihenkilö Olli Väisänen kertoo, että koulutuksen aloittamista ei ole vielä lyöty lukkoon mutta keskusteluja asiasta on käyty. Päätöksiä odotetaan tänä vuonna.
Kodinkonekorjauksesta tulisi valinnainen tutkinnon osa Varian sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon.
”Yleisin kodinkonekorjaaja on mies- ja Hiace-tyyppinen ratkaisu.”
Huoltoliikkeiden määrä on Talvelan mukaan pudonnut vuosikymmenten aikana samaa tahtia kodinkoneiden hintojen laskemisen kanssa.
”Hinnat ovat tulleet vuosikymmenten saatossa niin paljon alas, että ihmiset ostavat herkemmin uuden laitteen. Huoltaminen ei välttämättä ole houkuttelevaa ja kannattavaa liiketoimintaa.”
”Yleisin kodinkonekorjaaja on mies- ja Hiace-tyyppinen ratkaisu. Isoja yrityksiä on vähemmän, pieniä enemmän.”
Korjaajan puute johtaa Talvelan mukaan siihen, että paikoin kodinkone vaihdetaan uuteen pienistäkin vioista.
”Meillä kaikki takuuhuollot kulkevat keskushuoltomme kautta. Keskushuolto miettii tapauskohtaisesti, onko järkevämpää huoltaa vai vaihtaa kone.”
Jos kodinkone rikkoutuu takuuaikana, maahantuoja maksaa takuuhuoltokulut sekä asentajan kilometrikorvaukset. Kilometrikorvaukset ovat välillä merkittävä osa huoltokustannuksista.
”Koitamme painottaa huoltamista, jotta toimisimme mahdollisimman ekologisesti. Sitten on niitä paikkakuntia, missä valitettavasti pienikin huolto saattaa tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin uuden toimittaminen tilalle.”
Tilanne on Talvelan mukaan vaikea etenkin joillakin paikkakunnilla Pohjois-Suomessa.
”Nykyisessä markkinassa kodinkoneet ovat suhteellisen edullisia. Siihen nähden korjaukset joillain paikkakunnilla tulevat tosi kalliiksi.”
”Vastuullisuusnäkökulmasta kodinkoneiden korjaaminen ja elinkaaren pidentäminen on tietenkin järkevää.”
Tavaroiden korjausoikeutta koskeva direktiivi hyväksyttiin EU:ssa viime kesäkuussa. Jäsenmaiden on pantava se täytäntöön 31.7.2026 mennessä.
Direktiivin tarkoituksena on helpottaa rikkoutuneiden laitteiden korjaamista.
Kodinkonehuoltoa tarjoavan Huoltolux Oy:n toimitusjohtaja Ville Huhtaniemen mukaan direktiivi ei velvoita kuluttajaa korjauttamaan laitettaan, mutta tekee siitä kannattavamman vaihtoehdon.
”Se myös parantaa varaosien saatavuutta, ja vastuullisuusnäkökulmasta kodinkoneiden korjaaminen ja elinkaaren pidentäminen on tietenkin järkevää.”
Huoltolux valmistautuu tähän palkkaamalla ja kouluttamalla uusia osaajia alalle.
Talvelasta on vielä vaikea arvioida, minkä verran korjausmäärät tulevat direktiivin vuoksi kasvamaan.
”Mikäli kuluttajat rupeavat enenevissä määrin pyytämään huoltoa takuuvaihtojen sijaan, se tulee vaikuttamaan kodinkoneiden hintoihin pitkällä aikajänteellä: hinnat nousevat”, sanoo Talvela.
Huoltolux valmistautuu EU:n tavaroiden korjausoikeutta koskevan direktiivin vaikutuksiin palkkaamalla ja kouluttamalla uusia osaajia alalle. Kuva: Pasi LeinoVantaan Variassa sähköalan opinnot aloittaa vuosittain 100–120 opiskelijaa.
”Meiltä ei ole hirveästi lähtenyt opiskelijoita kodinkonekorjauspuolelle. He ovat vuosittain yhden käden sormilla laskettavissa”, kertoo Väisänen.
Sähköalaa opiskelleiden lisäksi esimerkiksi elektroniikka-asentajat voivat korjata kodinkoneita.
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon suorittaminen vie keskimäärin kolme vuotta.
Kodinkonekorjauksia tarjoavalla yrittäjällä pitää olla S3-pätevyys. Pätevyys vaatii koulutusta, työkokemusta ja Tukesin hyväksymän testin läpäisyn.
”Jos tulee vahvasti viestiä, että tälle on tarvetta, tuotamme koulutusta.”
Julkiset työvoimapalvelut siirtyivät te-toimistoilta kunnille vuoden alussa.
Varia kartoittaa nyt Väisäsen mukaan Vantaan työttömien osaamista ja miettii, millä koulutuksilla heitä saataisiin työelämään.
Kodinkoneiden maahantuojat ovat Väisäsen mukaan tuoneet esille tarvetta saada lisää kodinkonekorjaajia.
”Oppilaitoksena koitamme tarjota koulutusta työelämän tarpeisiin. Jos tulee vahvasti viestiä, että tälle on tarvetta, tuotamme koulutusta.”
”Jos kodinkonekorjaajien koulutus on pääkaupunkiseudulla tai ylipäänsä kaupungeissa, aika moni haluaa myöskin työllistyä kaupunkeihin.”
Talvelasta kodinkonekorjaajien koulutuksen aloittaminen on hyvä ratkaisu, mutta nopeasti se ei pulaa ratkaise.
”Jos kodinkonekorjaajien koulutus on pääkaupunkiseudulla tai ylipäänsä kaupungeissa, aika moni haluaa myöskin työllistyä kaupunkeihin. Jonkinlainen malli, jossa maakuntien pieniä huoltoliikkeitä tuettaisiin niin, että niiden olisi mielekästä palkata harjoittelija, joista voisi kouluttaa liikkeelle jatkajan yrittäjän eläköityessä, saattaisi helpottaa tilannetta maakunnissa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
