Ilmastopaneeli: Saksan tuhoisista tulvista otettava opiksi myös Suomen kunnissa – kaupunkien hulevesipäästöt kasvavat koko maassa

Tulvavedet nousivat pelloille heinäkuussa Alankomaissa. Ihmishenkiä menetettiin eniten Saksassa. Ilmastonmuutos tuo yhä rajumpia tulvia myös Suomeen. Kuva: Juha Roininen

Heinäkuussa Keski-Eurooppaa koetelleet tulvat vaativat yli 200 uhria pääosin Saksassa. Tapaus on surullinen esimerkki siitä, että tulvariskiä ei oltu otettu tosissaan. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow painotti keskiviikkona Ilmastopaneelin järjestämässä tilaisuudessa, että myös Suomessa on syytä herätä ilmastonmuutoksen tuomien riskien voimistumiseen.

Tiedämme jo, että Suomen keskilämpötila nousee vuosien 1990–2020 jaksosta noin 1,3 astetta vuoteen 2040 mennessä. Sen seurauksena vesisateet, kuivuus, tuulisuus, metsäpalot ja tuholaiset lisääntyvät, talvet leudontuvat, routa ja jääpeitteet vähenevät, helteet yleistyvät ja tulvariskit kasvavat.

Ilmastopaneelin tuoreesta raportista selviää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa missäkin maakunnassa.

Esimerkiksi tulvariski on pahin Porissa, joka sijaitsee Satakunnassa, jossa puolestaan on enemmän alkutuotantoa kuin muualla maassa keskimäärin. Mitä se tarkoittaa ravinnevalumien kannalta?

Toiseksi suurin tulvariski osuu Rovaniemelle ja muita tunnistettuja riskialueita ovat Kittilän kirkonkylä,Kemijärven kaupunki, Ivalon taajama, Tornion kaupunki ja Kemin rannikkoalue. Myös Helsingissä, Espoossa ja Loviisassa meriveden nousu voi aiheuttaa ongelmia.

Gregowin mukaan muun muassa tulvariskit ovat asioita, joita alueilla on mietittävä suunnisteltaessa maankäyttöä ja rakentamista. Tarvitaanko tulvavalleja ja hulevesiratkaisuja?

Jos sopeutumistoimia ei tehdä, tulee vahinkojen paikkailu kalliiksi. Viime vuosina vesistö- ja rannikkotulvien tuhojen paikkailu on maksanut kymmeniä miljoonia euroja, kuten myös myrskytuhot ja menetykset kantorahatuloissa. Yhteensä kustannukset voivat nousta satoihin miljooniin euroihin.

Hellekuolemiakin raportoidaan vuosittain noin 200–400, joten asuntojen ja työpaikkojen viilentäminen on tarpeen.

Raportin mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa sataa toukokuussa jatkossa yhä rankemmin. Toisaalla taas voi olla tuhottoman kuivaa.

"Mitä tapahtuu, kun pellot on juuri kylvetty ja lannoitettu?" Gregow pohtii ja lisää, että sateet hankaloittavat myös puinteja syksyisin sekä lisäävät tuholaisia.

Maataloudessa toteutetaan jo ja suunnitteillaan monia sopeutumistoimia, kuten uudet kasvilajikkeet ja viljelykierto, mutta toimet etenevät hitaasti.

Katse kääntyy myös kaupunkeihin, sillä hulevesitulvat kasvavat joka puolella. Riskialueet tulisi tarkistaa ja suunnitella ratkaisuja haitta-aineita ja ravinteita sisältävien sadevesien käsittelemiseksi. Keskeistä on jättää kaupunkeihin tarpeeksi viheralueita.

Tärkeää olisi, että kuntien toimijat tutustuisivat alueellisiin ilmastoennusteisiin ja, että heidän ilmasto-osaamistaan vahvistettaisiin. Mietittäisiin, mikä kuuluu kenenkin vastuulle. Valtio on tähän mennessä ohjannut rahaa lähinnä ilmastostrategioiden tekemiseen ja tutkimukseen. Ilmastopaneelin mukaan aluerahoitusta olisi hyvä kohdistaa ilmastotöihin, sillä kunnille jää suora toiminta riskeihin valmistautumisessa.

Tilaisuudessa edelläkävijämaakunniksi nostettiin Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme ja Kainuu sekä Etelä- ja Pohjois-Savon ilmasto-ohjelma. Ilmastotyö etenee kuitenkin hitaasti.

Tutkija Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta korostaa, että suunnitelmiin pitäisi osallistaa elinkeinonharjoittajat ja asukkaat sekä seurata toimenpiteiden toteuttamista.

Ilmastopaneelin jäsen, professori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta kertoo, ettei Suomessa ole laskettu, paljonko ilmastonmuutokseen sopeutuminen maksaa. Julkisen sektorin odotetaan luovan kannustimia sopeutumiseen.

Lue myös:

Kaupunkien keskustoista valuu vesistöihin fosforia ja kiintoaineita liki yhtä paljon kuin pelloilta: "Viljelijöitä syytetään ravinteista, mutta nyt pitäisi pistää suut suppuun ja miettiä, mitä me kaupunkilaiset teemme"

Tutkimus: Tuhotulvien todennäköisyys Euroopassa on jopa yhdeksänkertaistunut ilmastonmuutoksen vuoksi – esimakua saatiin heinäkuussa Saksasta ja Belgiasta

• Helle koettelee koko Suomea: Vaikutukset elinkeinoihin ja terveyteen?
• Kuivuusriskit lisääntyvät ja metsäpalovaara kasvaa: Vaikutukset maa- ja metsätalouteen?
• Vettä sataa enemmän etenkin etelässä ja lännessä: Tulvariskit, huuhtoumat?
• Syksyisin tuulee enemmän: Ketkä hyötyvät, keille haittaa?
• Lumi muuttuu painavaksi, pinnat jäätyvät ja sulavat, kireääkin pakkasta esiintyy: Rakenteiden kestävyys, tieliikenne, liukastumiset?
• Merivesi lämpenee, pinta nousee, aallokko lisääntyy: Tulvat, puhdas vesi, liikenne, ekosysteemit?