Uusi sote-kuvio toimii vasta vuosien päästä
Edellinen hallitus sai sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä pysyvän painajaisen. Uusi hallitus koettaa tarttua uudistukseen tomerammin, mutta tehtävä on edelleen vaikea.
Työtä helpottavat edellisen eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaukset, joissa moitittiin päätöksenteon epädemokraattisuutta ja liian korkeita kustannusnousuja kunnille.
Valiokunta edellytti, että soten rahoitusmalli tulee valmistella valtionosuusuudistuksen kanssa ja mielellään laajan parlamentaarisesti, erilaisten hallinto- ja rahoitusmallien vaikutuksia pitää arvioida perusteellisemmin ja kuntia on kuultava.
Toteutuuko tämä nyt?
Uusi hallitus ehti jo valita maakuntamallin ja linjaa marssijärjestystä: ensin uudistetaan hallinto, sitten rahoitus ja lopuksi lisätään valinnanvapautta.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään, niitä järjestäminen tulee kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle ja että alueita on enintään 19.
Edellinen hallitus perusti palvelut viiden erityisvastuualueen varaan.
Perustuuko järjestäminen kuntayhtymiin ja kenen palkkalistoilla työntekijät ovat, on auki.
Nykylinjauksen mukaan sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Jos vaalit pidetään kuntavaalien yhteydessä, ensimmäiset voisivat olla jo keväällä 2017, kuten Sipilä linjasi ennen vaaleja (MT 27.3.2015). Uusi malli tulisi kunnolla käyttöön vasta vuosien päästä.
MT:n tietojen mukaan peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) haluaa sote-lain eduskuntaan ensi vuonna, joten sikäli aikataulu täsmäisi.
Alueille tulisi mahdollisuus tuottaa itse tai hankkia muualta alueensa palvelut. Palveluiden tehokkuutta ja laatua aletaan arvioida mittaristolla.
Samalla sairaaloiden työnjakoa uudistetaan vaativan erikoissairaanhoidon osalta.
Sipilän hallitus tavoittelee yhteensä kymmenen miljardin euron säästöjä, joista soten osuudeksi lasketaan kolme. Moni, muun muassa entinen valtiosihteeri Raimo Sailas ei usko, että niitä syntyy vasta vuosien kuluttua, tällä vaalikaudella tuskin lainkaan.
Suurin uudenkin hallituksen sote-pulma on rahoitus.
Sipilä puhui ennen alueiden verotusoikeudesta (MT 27.3.2015), mutta sitä ei näytä tulevan.Hallitusohjelman mukaan aluksi tutkitaan kuntien ja valtion rahoitusmalleja ja toisessa vaiheessa siirryttäisiin yksikanavaiseen rahoitusmalliin. Millä perusteilla rahat kootaan ihmisiltä tai kunnilta, on auki.
Yksikanavaisuus tarkoittaa sitä, että rahan kerääjä ja käyttäjä ovat samat. Nykyisin esimerkiksi terveydenhuollon kuluja maksaa moni taho: esimerkiksi potilas itse, kunta, Kela, vakuutusyhtiö ja valtio.
Jatkossa kuntien, valtion ja Kelan hanat yhdistettäisiin.
Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen on yksikanavaisuuteen tyytyväinen.
”Käytännön terveystyötä tehneenä tiedän, kuinka helposti potilaita voidaan viskoa toiseen järjestelmään, jotta itselle ei tule kuluja. Tätä näkyy esimerkiksi osasto- ja avohoidon lääkehuollossa.”
Muutosta tarvitaan myös kuljetuksiin, joissa samoilta seuduilta ajaa asiakkaita eri maksajien kyydeillä.
”Lasku voi olla maakunnan perukoilta satoja euroja yhteen suuntaan, eikä sillä hoideta vielä ketään.”
Vanhustenhoitoon erikoistunut Heikkinen panostaisi terveyden edistämiseen, liikkuviin terveysbusseihin maaseudulla ja siihen, ettei elämänsä loppuvaiheessa olevaa vanhusta sijoiteta kymmenien kilometrien päässä sijaitsevaan vapaaseen vuoteeseen.
”En usko, että tämä on rahakysymys. Säästääkö se keskittäminenkään, jos kohta pitää rakentaa lisää tiloja?”
Sote-uudistuksesta Heikkinen uskoo, että alueet tulevat nyt vahvasti mukaan päätöksentekoon ja että uudistus ylipäätään edistyy.
Edellistä hallitusta moitittiin opposition unohtamisesta sote-prosessissa ja Sipilä lupasi ennen vaaleja aloittaa työn parlamentaarisesti.
”Jos hallitus ei olisi nyt linjannut, tämä ei lähtisi eteenpäin. Ministerit tekevät tarkempia linjauksia kesällä ja parlamentaarinen seurantaryhmä on kyllä mukana myöhemmin”, Heikkinen puolustautuu.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
