Atrian teurastamossa ei ole sikaruuhkaa
Atrian sikateurastamossa Nurmossa ei ole tietoa ruuhkasta.
Myöskään porsaspuolella ei ole jonoa, sanoo toimitusjohtaja Jari Leija A-tuottajat oy:stä.
Leijan mukaan yhtiö pitää tarkalla ketjuohjauksella sikaketjunsa sopimustuottajilta teurastamoon tasapainossa. ”Jokaisella porsaalla pitää olla koti olemassa siinä vaiheessa, kun emakko siemennetään.”
”Ketjuohjaus perustuu pitkän aikavälin strategialle. Nyt käsitellään sikamääriä vuoteen 2020 saakka”, Leija kertoo.
Strategia puretaan vuosikohtaiseksi budjetiksi ja edelleen kuukausi- ja viikkotasolle.
”Kun tarkastelen kuluneille 7–8 kuukaudelle suunniteltuja ja toteutuneita teurasmääriä, niin ne ovat kutakuinkin yksi yhteen.”
Viikossa Atria teurastaa 16 000–17 000 sikaa. Vuodessa sianlihaa syntyy 77 miljoonaa kiloa emakot mukaan lukien.
Toinen suuri lihatalo HK Scan on purkanut teurassumaa kuljettamalla sikoja suoraan teurastuksesta Honkajoki Oy:n kierrätyslaitokseen.
Yhtiön mukaan noin 10 000 teurassian jono syntyi Forssan tuotantolaitoksella työtaistelutoimien ja mielenilmauksen vuoksi.
Julkisuudessa on jonkin verran keskusteltu siitä, mikä olisi kestävä emakkomäärä Suomessa. Tähän Leija ei suoraan halua ottaa kantaa mutta muistuttaa jokaisen yrityksen arvioivan sopimussikaloidensa eläinmäärää omista lähtökohdistaan.
Suomen sikamäärän vähentäminen ei ole Leijan mukaan ratkaisu kotimaisen sianlihaketjun ongelmiin, koska kysyntä ei näytä vähenevän.
Aukko, jonka kotimaisen tarjonnan vähentäminen jättäisi, täyttyisi saman tien tuontilihalla.
”Sianlihantuotantomme on kiinni muussa eurooppalaisessa tuotannossa – halusimme tai emme. Tässä kilpailussa meidän on pärjättävä.”
Leijan mielestä suomalaisen sianlihantuotannon kannattavan toiminnan tiellä ei ole voittamattomia esteitä. Päiväkasvut, kierto ja porsastuotos ovat meillä hyvät ja kilpailukykyiset.
Jos sianlihankulutus ei ole hiipumassa kotimaassa, ei siitä ole viitteitä maailmanmarkkinoillakaan. Päinvastoin arvioiden mukaan vuosikymmenen vaihteessa sianlihaa tarvitaan noin 15 miljardia kiloa nykyistä enemmän.
Kulutus kasvaa erityisesti Aasiassa.
”Venäjän tuontikiellon aiheuttama tukkoisuus EU-markkinoilla on ohi menevä markkinahäiriö”, Leija sanoo.
Suoraan Atriaan itärajan sulkeutuminen ei ole pahasti heijastunut.
Yhtiö vei Venäjälle vuodessa vain 2–3 miljoonaa kilon verran lihaa.
Ainoa sianlihaketjun kannattavuutta nakertava asia on Suomen muita maita tiukemmat eläinten hyvinvointisäädökset.
Niiden noudattaminen rasittaa ketjua Leijan laskelmien mukaan viisi senttiä tuotettu sianlihakiloa kohti.
Leija kritisoikin sitä, että raaka-lihan alkuperä pitää merkitä, mutta suurkeittiöihin ja valmisruokateollisuuteen päätyvän sianlihan kotimaata ei tarvitse kertoa.
”Eikö kuluttajalla ole oikeus aina tietää lihan alkuperä?”
Maija Ala-Siurua
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
