Valtioneuvoston selonteko: Nato-jäsenyys parantaisi Suomen huoltovarmuutta ‒ valiokunta katsoo, että Suomen pitää kantaa vastuuta myös kansainvälisen ruokaturvan parantamisesta

Valtioneuvoston selonteossa arvioidaan, että Suomen liittyminen Natoon parantaisi sotilaallista huoltovarmuutta. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Suomessa käynnistettiin valtioneuvoston ajankohtaisselonteko sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 24. päivänä.

Eduskunnan eri valiokunnat ovat ovat tarkastelleet toiminta- ja turvallisuusympäristön muutosta sekä muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin.

Valtioneuvoston selonteon mukaan mahdollinen Nato-jäsenyys parantaisi Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan kriisivalmiutta.

Eduskunnan puolustusvaliokunta katsoo ulkoasiainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että Nato-jäsenyys on Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta paras ratkaisu.

Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että huoltovarmuuden kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut koronapandemian ja erityisesti Ukrainan sodan myötä.

”Venäjällä ja Ukrainalla on merkittävä asema maailman viljakaupassa, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut viljan hinnan ennätyslukemiin ja aiheuttanut nousua myös muiden maataloustuotteiden hinnoissa maailmanlaajuisesti."

Ruokaturva eli mahdollisuus saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa on kansainvälisten kokemusten mukaan yhteydessä yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Ruokaturvasta huolehtiminen on siten keskeinen osa kokonaisturvallisuutta ja kansainvälistä varautumisyhteistyötä.

”Maailmanlaajuisen ruokapulan seuraukset ja kokonaisturvallisuuden heikentyminen voivat heijastua Suomessa myös esimerkiksi siirtolaisuuden ja pakolaisten lisääntymisenä. Maa- ja metsätalousvaliokunnan toimialaan kuuluvan alkutuotannon päätavoitteena on turvata ihmisten tarvitsemat perustarpeet, kuten vesi, ruoka ja energia.”

Valtioneuvoston selonteossa todetaan, että Suomella on oltava riittävä varautumisen taso ja mahdollisuuksien rajoissa myös tarvittava omavaraisuus kaikkein välttämättömimpien hyödykkeiden osalta.

Valiokunta katsoo selonteossa esitetyn mukaisesti, että Suomella tulee olla kyky huolehtia kansalaistensa ruoan saannista kaikissa oloissa. Suomen tulee kantaa omalta osaltaan vastuuta myös kansainvälisen ruokaturvan parantamisesta.

Valtioneuvoston selonteossa nostetaan esiin toiminta- ja turvallisuusympäristön muutoksen seurauksena myös mahdollisesti kohoava maariski ja sen vaikutukset talouteen ja elinkeinotoimintaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että turvallisuusympäristön muutoksen vaikutusten kohdentumisessa ja merkityksessä on huomattavia alueellisia eroja.

”Muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen vaikutukset tuntuvat erityisen voimakkaasti kaakkois- ja itärajan maakunnissa. Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön estymisellä on merkittäviä vaikutuksia rajaseutujen talouteen.”

”Lisäksi turvallisuusympäristön muutos voi vaikuttaa kielteisesti yleiseen mielikuvaan alueesta siten, etteivät itärajan alueet enää näyttäydy turvallisina elinkeinoelämän investoinneille, matkailijoille ja opiskelijoille”, maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa.

Edit. 13.5.22 klo 8.23 otsikkoa täydennetty valiokunnan osuudella.