Venäjän uhka ei varjosta alokkaan valapäivää
KOUVOLA (MT)
”Missään vaiheessa ei ole pelottanut, vaikka olen uutisia kuullut. Mutta on täällä puhuttu, että meidän erämme 2/14 ei kotiudu koskaan”, pohdiskelee Venäjän uhkaa pioneeri Janne Matikainen Karjalan prikaatin pioneeripataljoonan raivauskomppaniasta.
Pelkoa ei ole siitä huolimatta, että Matikaisen koti on ollut 15 vuotta itärajan tuntumassa Parikkalassa ja perheen kesämökki sijaitsee 70 metrin päässä Venäjästä ja 20 metrin päässä suojavyöhykkeestä.
Matikainen on yksi niistä 1 723 nuoresta, jotka vannoivat perjantaina sotilasvalansa Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä auringonpaahteisella urheilukentällä. Heinäkuun alussa palvelukseen astuneista juhlakentällä 31 oli naisia ja ohimarssin perusteella reilusti enemmän maahanmuuttajia.
Viitisen prosenttia alokkaista valitsi valan sijasta vakuutuksen. Vala vannotaan Jumalan edessä, mutta vakuutus annetaan oman kunnian nimeen.
Matikainen vakuuttaa olevansa valmis vaikka rintamalle, jos kutsu käy. 18-vuotias pioneeri on jo valmistunut ICT-asentajaksi ja tähtää reserviupseerikouluun.
Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Rami Saari ei ole havainnut varusmiehissä pelkoa eikä toisaalta lisääntynyttä maanpuolustustahtoa kiristyneen Venäjän-tilanteen takia.
”Kotijoukot saattavat miettiä asioita enemmän, kun nyt on kirjoitettu kesän 1944 Talin-Ihantalasta ja pojat ovat samanikäisiä. Varusmiehillä riittää miettimistä siinä, kuinka selviävät seuraavasta harjoituksesta tai cooperista tai koska on loma.”
Saaren mukaan varusmies on samanlainen kuin ennenkin, tosin fiksumpi, ja enintään ääripäiden ongelmat ovat korostuneet.
Vala ja kaverin auttaminen ymmärretään ainakin oman, 12 alokkaan, tuvan tasolla.
Myös tutkija Olli Harinen Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo varusmieskyselyjen perusteella, että armeijan käyneillä on maanpuolustustahtoa, jos tilanne niin vaatisi.
”Rauhan aikana meistä kukaan ei ajattele asioita kovin syvällisesti, mutta varusmiesten kanssa keskustellessani on syntynyt käsitys, että kaikki, jotka ovat niin pitkälle päässeet, että ovat varusmiespalveluksen suorittaneet, ovat kyllä yhtä valmiita ja tosissaan kuin minä itse.”
Harinen muistuttaa, etteivät puolustusvoimien työ ja asenteet ole syklisiä vaan pitkäjänteisiä. Joillekin poliittinen uhkatilanne voi kuitenkin lisätä palvelukseen mielekkyyttä ja ymmärtämistä.
Varusmieskyselyiden perusteella maanpuolustustahtoa on 80 prosentilla ja Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) koko kansalle tekemissä kyselyissä tahto on yhtä suuri.
MTS:n viime lokakuussa tekemässä kyselyssä puolet suomalaisista piti sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan erittäin epätodennäköisenä ja seitsemän prosenttia todennäköisenä.
Nykyistä, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa maanpuolustusmallia tuki 68 prosenttia ja Suomen Nato-jäsenyyttä 21 prosenttia vastanneista.
MTS tekee seuraavan kyselyn syksyllä, eikä pääsihteeri Heli Santala ennakoi suuria muutoksia.
”Asenteet ovat yleensä aika vakaat ja tuloksia on vaikeaa ennakoida. Mutta olisi vaikeaa uskoa, että maanpuolustustahto ainakaan heikentyisi”, Santala arvioi.
Toisaalta pieni maa hoitaa suhteitaan enemmän ulkopolitiikalla kuin asevoimilla, hän huomauttaa. Jos ihmiset menettävät työpaikkojaan Venäjän pakotteiden seurauksena, he voivat arvioida, että ulkopolitiikkaa ei ole hoidettu niin hyvin.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
