vierasyliö Lopetetaan juurikäävän torjunnan valtiontuki kokonaan
Juurikäävän torjunnan valtiontuki vääristää markkinoita.
Juurikäävän leviämisen ehkäisemiseksi tehtävän kantokäsittelytyön ja -aineen hinnoittelu on irtaantunut todellisuudesta valtion tukien takia. Ainekustannuksesta korvataan valtion varoista sata prosenttia ja torjuntatyöstä osa.
Koneyrittäjien asiakkaat odottavat ja vaativat, että tuen taso on myös torjuntatyön hintataso. Tämä tosiasia ilmenee Koneyrittäjien jäsenkyselyistä.
Koneyrittäjälle torjuntatyön kustannukset ovat aivan muuta kuin tuen suuruiset, mutta markkinoilla hinnankorotukset tuen osoittamasta tasosta ovat osoittautuneet lähes mahdottomaksi.
On jotenkin absurdia, että edes todellisia kuluja, joita kantokäsittelystä syntyy, eivät asiakkaat ole valmiita maksamaan.
Valtion tuki ohjaa työn hinnoittelua haitallisella tavalla. Juurikäävän torjuntaan liittyvän tuen poistoa on vakavasti harkittava. Verorahoja säästyisi ja byrokratia kevenisi. Ennen kaikkea työlle pitäisi aivan aidosti neuvotella käypä hinta.
Puunkorjuun yhteydessä tehtävä kantokäsittely on kuulunut vuodesta 1996 lähtien kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisesti tuettaviin työlajeihin. Kantokäsittelyn tukeminen otettiin tuen piiriin, koska näin uskottiin edistettävän kuusen ja männyn juurikäävän leviämisen ehkäisyä tehokkaimmin Suomen metsissä.
Juurikäävän riskialue on vuosien saatossa hiljalleen laajentunut. Kuusen tyvilahon aiheuttamat vuosittaiset menetykset arvioidaan Metlan metsätuhosivuston tiedon mukaan noin 30–35 miljoonaksi euroksi.
Taloudelliselta merkitykseltään se on metsiemme vahingollisin sienitauti. Siksi kantokäsittelyyn perustuva torjuntatyö mielletään järkeväksi toimenpiteeksi.
Kantokäsittelyaine levitetään koneellisen metsänhakkuun yhteydessä. Kannon pintaan ruiskutetaan kaatosahauksen yhteydessä kantokäsittelyainetta kauttaaltaan.
Hakkuukone pitää varustella tätä työtä varten.
Kantokäsittelyaineen levityskautena käytetään kalliimpia erikoissahalaippoja. Levityslaitteisto on huollettava ja pidettävä kunnossa. Kantokäsittelyaine liuotetaan veteen ja tätä nestettä kuluu päivässä kymmeniä litroja. Levitysaine on tilattava, varastoitava ja jaeltava työmaille sekä koneiden ainesäiliöt on tankattava. Nestehuolto aiheuttaa paljon työtä ja kuljetustarvetta.
Torjunnan kustannukset ovat nousseet 40 prosenttia, tuki ja hinta eivät yhtään.
Vuonna 2001 määritettiin tuet siten, että kantokäsittelyaine maksetaan kokonaan valtion varoista ja että myös kantokäsittelyaineen levitystyötä tuetaan uudistushakkuissa 0,22 euroa ja harvennushakkuissa 0,44 euroa hakattua kuutiometriä kohden.
Perusajatus katokäsittelytyön tuen mitoituksessa oli, että tuki kattaa noin puolet työn aiheuttamasta kustannuksesta.
Puunkorjuupalveluiden ja siihen liitetyn kantokäsittelytyön suurimmat ostajat ovat metsäteollisuusyhtiöt. Ne muodostivat pian tuen määrittämisen jälkeen tylysti käytännön, että ne maksavat levitystyöstä vain saman verran kuin valtion tuki on. Eli ne teettävät kantokäsittelyn metsänmyyjän metsissä kokonaan valtion varoilla.
Tämä mielestäni härski käytäntö on jatkunut yli kymmenen vuotta. Yrityksistä huolimatta yrittäjät eivät ole saaneet nostettua hintaa, vaikka perusteet hinnankorotuksille ovat selkeät.
Metsäkonealan kustannukset ovat nousseet vuodesta 2001 runsaat 40 prosenttia. Kantokäsittelyyn liittyvän työn kustannus nousee yleisen kustannustason myötä. Valtion tuki ja käytännön kantokäsittelyn hinta ei ole noussut käytännössä yhtään 12 vuoteen.
Päinvastoin tuen muuttuminen verolliseksi 2012 heikensi entisestään tuen ostovoimaa. Osaltaan tämäkin kehitys näkyy koneyritysten alati alenevana tuloskehityksenä.
Vuonna 2012 juurikäävän torjuntaan käytettiin valtion tukea Suomen Metsäkeskuksen tilaston mukaan 5 211 688 euroa.
Tuella saadaan aikaan työtä,
joka on hinnoittelun vääristymän
takia koneyrittäjien taloudelle haitallista. Tästä syntyy sekä
taloudellista murhetta että työnteon motivaation heikentymistä.
Osa työntekijöistä epäilee myös kantokäsittelyaineen terveysvaikutuksia, vaikka tutkimukset eivät tätä luuloa tuekaan.
Lisäksi herää epäily, että pystytäänkö metsiin levitetyillä miljoonilla ehkäisemään juurikäävän aiheuttamia tuhoja edes työhön käytettävää rahamäärää vastaavasti.
Jos kantokäsittely kuitenkin katsotaan jatkossakin oleelliseksi työksi, on järkevintä antaa työn ja torjunta-aineen hinnan määräytyminen markkinoiden tehtäväksi.
Palvelun hinnoittelu tulisi läpinäkyväksi. Palvelun ostaja
ja hyödyn saaja eli metsänomistaja maksaisi käyvän hinnan, ja jos valtio haluaa edistää asiaa, se voisi myöntää jonkin suuruisen tuen suoraan ja vain metsänomistajalle, jotta hänen kynnyksensä teettää kantokäsittelyä pysyisi matalana.
SIMO JAAKKOLA
Kirjoittaja on Koneyrittäjien
liiton varatoimitusjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
