VR karsii satoja työpaikkoja ja maakuntien junavuoroja

Humppilan rautatieasemalla ei ole palveluita. VR:llä käynnistyvien yt-neuvottelujen jälkeen yhä harvemmalla asemalla voi asioida lipunmyynnissä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

VR vähentää junavuoroja 25. lokakuuta alkaen. Lisää muutoksia aikatauluihin ja vuoroihin on tiedossa ensi vuoden maaliskuusta alkaen.

VR vähentää junavuorojaan kaikkiaan kuusi prosenttia. Tavoite on säästää 50 miljoonaa euroa yhtiön kustannuksia.

Lokakuun lopulla vähenevät ajot niin sanotun lyhyen kaukoliikenteen vuoroilla. Savonlinna–Parikkala-reitillä lopetetaan ensimmäinen aamuvuoro ja viimeinen iltavuoro.

Junavuoroja karsitaan reiteillä Turku–Helsinki, Tampere–Turku, Seinäjoki–Vaasa, Helsinki–Oulu, Tampere–Jyväskylä sekä Jyväskylä–Kuopio.

Liikenne- ja viestintäministeriö neuvottelee VR:n kanssa erikseen maakuntien kiskobussien ja taajamajunien vuoroista. Muutoksiin on isoja paineita.

Valtiovarainministeriö esittää 12 miljoonaa euron leikkausta budjettiin, jolla liikenneministeriö ostaa maakuntien kiskobussivuoroja.

”Tämä on kolmasosa ministeriön nykyisestä ostobudjetista”, laskee VR:n yhteiskunta- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu.

Osapuolet aikovat neuvotella uuden sopimuksen syksyn aikana. Nykyinen sopimus päättyy tämän vuoden lopussa.

VR Group käynnistää yt-neuvottelut syyskuun puolivälissä. Neuvottelut koskevat 570 työntekijäin irtisanomista. Aikaa on varattu kolme kuukautta.

”Työntekijöillämme on hyvin erilaisia työehtosopimuksia”, Lehtipuu kertoo.

Yt-neuvottelut voivat johtaa lipunmyynnin lopettamiseen joillakin asemilla. Nykyään neljä lippua viidestä ostetaan VR:n verkkokaupasta tai mobiilipalvelusta.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne jää yt-neuvottelujen ulkopuolellle. Ne eivät koske konsernihallintoa tai tytäryhtiöitä ravintolapalveluja lukuun ottamatta.

Turku–Helsinki-välillä kaikki kaukojunat pysähtyvät vastaisuudessa Leppävaarassa, josta on hyvät liitynnät pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen.

VR odottaa liikevaihtonsa laskevan selvästi tänä vuonna. Toisella vuosineljänneksellä se aleni kahdeksan prosenttia eli liki 40 miljoonaa euroa 306 miljoonaan euroon.

Yhtiö ei ole pärjännyt kaukoliikenteen matkustajamäärissä, vaikka kesän tarjouskampanjat paransivat hiukan tilannetta. Hintakilpailu on lisääntynyt.

”Asiakkaat odottavat edullisia lippuja. Meidän ongelmamme on kannattavuus”, Lehtipuu pohtii.

Juhani Viitala

Avaa artikkelin PDF