Liikkuminen kannattaa – UKK-instituutti: Hyvä kestävyyskunto vähentää sairauspoissaoloja
Kuntatyöntekijälle kertyy keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää vuodessa.
Hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä ovat tutkimuksessa yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun. Kuva: Kari SalonenUKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisen tutkimuksen mukaan hyvä kestävyyskunto vähentää sairauspoissaoloja.
Tutkimuksen mukaan parhaaseen tai keskimmäiseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluminen on yhteydessä myös parempaan koettuun työkykyyn.
”Hyvän kestävyyskunnon ja työkyvyn välinen yhteys on ymmärrettävä, koska kestävyyskunto on merkittävä osa fyysistä työkykyä, joka edesauttaa työssäjaksamista ja työn rasituksesta palautumista”, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari tiedotteessa.
Lisäksi hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun.
Parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna.
”Euroiksi muutettuna sairauspoissaolojen mediaanikustannus oli parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluvilla 67 prosenttia pienempi huonompaan kolmannekseen verrattuna”, UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu kertoo tiedotteessa.
Työterveyslaitoksen mukaan kuntatyöntekijälle kertyy keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää vuodessa.
”Sairauspoissaolojen vähentämisellä saavutettaisiin kustannussäästöä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Työntekijöiden kannustaminen liikkumisen lisäämiseen ja kestävyyskunnon kohottamiseen on yksi käyttökelpoinen keino pienentää sairauspoissaolojen riskiä”, Kolu kertoo tiedotteessa.
UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteiseen tutkimushankkeeseen osallistui 185 tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää Nokian kaupungin työntekijää.
Tutkittavien kestävyyskunto arvioitiin 6 minuutin kävelytestillä ja viikottaisen liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla.
Sairauspoissaolot kerättiin tutkittavien suostumuksella työnantajien rekisteristä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta. Työkyky ja elämänlaatutiedot kerättiin kyselylomakkeella. Analyysissa huomioitiin ikä, sukupuoli ja koulutus.
Tutkimusraportti on julkaistu kansainvälisessä Occupational Medicine -lehdessä.
Lue myös:
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet suurin syy maatalousyrittäjien työkyvyttömyyteen
Kysely: Lähes joka viides suomalainen ei harrasta liikuntaa rahan puutteen takia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
