Rumalta näyttää

Tähän mennessä tapahtunut: Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) saa ehdollisen vankeustuomion lahjoman vastaanottamisesta.

Ilkka on mukava mies. Niinpä kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa Kanervalle täyden tukensa.

Ryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori katsoo, että Kanervan lahjusrikosjutussa on kyse ”varsin monimutkaisesta, vaikeasti hahmotettavasta ja hämmentävästä juridiikasta”.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on kokoomusryhmän kannanotoista ällistynyt. Hän pitää rikoslain lahjuspykäliä poikkeuksellisen selkeinä ja ymmärrettävinä, ”jos lukija edes yrittää tajuta niitä”.

Kokoomus katsoo, ettei Kalske ymmärrä.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka moittii puolustusvoimien uudistuksen toteuttamistapaa. Päätökset tehtiin ennen kuin asianosaisia ehdittiin kuulla.

Puolustusministeri Stefan Wallin (r.) ei kommentoi moitteita. Ministeriön virkamies lausuu, että puolustusvoimat muuttaa toimintatapaansa, jos siihen ilmenee aihetta. Oikeuskanslerin moite ei siis riitä.

Puolustusvoimien teettämä tutkimus kertoo, että media nielaisi puolustusministeriön esitykset uudistustarpeista sellaisinaan. Monet lehdet taisivat laatia jopa pääkirjoituksensa ministeriön tiedotteen pohjalta.

Uudistuksen tarvetta ei asetettu kyseenalaiseksi. Valmistelua moitti vain oppositio, vaikka paljon pienemmätkin asiat on tähän saakka valmisteltu parlamentaarisissa komiteoissa. Näin on tehty, koska puolustusta pidetään niin tärkeänä, ettei sillä haluta politikoida.

Nyt politikoitiin. Maakunnista leikattiin, pääesikuntaa lihotettiin. RKP:n ministeri veti kotiinpäin. Perussuomalaiset riehuivat kielipolitiikassa.

Metelin pauhatessa ja syljen roiskuessa itse asia eteni kaikessa rauhassa. Aluepuolustusta puretaan. Nato-valmiutta lisätään. Koko Suomea ei enää voida eikä aiota puolustaa.

Jos nyt joku sanoo, että hallitus viittaa demokratialle ja lainsäädännölle kintaalla, en ala väittää vastaan. Merkkejä on.

Vilkaistaanpa vielä jupakkaa nimeltä ”Suomen takuut Kreikalle – ei kun Kreikan takuut Suomelle”. Siinä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) junaili järjestelyn, jonka piti näyttää siltä että Kreikka takaa Suomen takauksen Kreikalle. Tuliko tämä selväksi?

Älkää välittäkö. Ei kukaan muukaan siitä selvää saanut. EU:n valtiovarainministerit naureskelivat Urpilaisen tempulle avoimesti.

Kun Suomi heti maksaa osuutensa takausrahastoon, se saattaa 30 vuoden kuluttua saada osan rahoistaan takaisin. 30 vuodessa tosin moni asia muuttuu.

Kukaan ei tiedä, mitä Kreikka lopulta takasi, koska Urpilainen määräsi virkamiehensä pitämään takaussopimuksen salassa. Maksaja ei saa tietää, millaiseen paperiin ministeri hänet sitoo.

Hallitus toimii kuin sen asema olisi vahva. Eduskunnassa sillä onkin selkeä enemmistö: 124–76. Enemmistö on kuitenkin rakennettu kuuden horjuvan palikan varaan.

Vasemmistoliiton ryhmästä on jo eronnut kaksi edustajaa. Vihreiden oloa täytyy koko ajan helpottaa antamalla ympäristöministerille lisää siimaa. SDP tekee irtiottoja tuon tuosta.

Entä jos jotkut hallituspuolueet kärsivät tulevissa kuntavaaleissa pahan tappion?

Avaa artikkelin PDF