Saako Kataisen hallitus normitalkoisiin vauhtia?
Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää ja yli tuhat velvoitetta. Hallitus on rakenneuudistuksen yhdeksi kulmakiveksi ottanut näiden karsimisen ja olettaa siten syntyvän 1–2 miljardin säästöt.
Tehtävät ja velvoitteet ovat syntyneet vuosikymmenien aikana lukuisten lakien, asetusten, määräysten ja velvoittavien ohjeiden myötä. Niiden lukumäärää tuskin kukaan pystyy laskemaan, mutta voi olettaa niiden täyttävän useita hyllymetrejä.
Nyt olisi tarkoitus tehdä täydellinen käännös. Pikavauhtia eli marraskuun loppuun mennessä selvitetään, mitkä tehtävät ovat turhia ja päällekkäisiä sekä kumotaan vastaavat säädökset.
Tehtävä on vähintään haasteellinen, miltei mahdoton.
Säädöksien määräämiä tehtäviä ei voi noin vain lopettaa. Säädökset on yksitellen kumottava tai muutettava eduskunnassa tai ministeriöissä. Voi vain kuvitella, minkälaisen lainsäädäntöruljanssin tämä aiheuttaa.
Hyvänä huonona esimerkkinä voisi ottaa esiin ympäristöministeriön muutama vuosi sitten käynnistämät normitalkoot. Tarkoituksena oli karsia turhia ja päällekkäisiä säädöksiä ja määräyksiä rakentamisen sekä maankäytön osalta. Iso osa niistä koskee myös kuntia.
Pitkän rupeaman jälkeen työryhmä havaitsi yhden turhan säädöksen. Se koski väestönsuojien rakentamista, mutta paha vain, että se kuuluu sisäministeriön toimialaan, joten sitäkään ei voitu kumota.
Esimerkkinä voisi ottaa esille rakennesuunnittelua koskevat säädökset ja määräykset. Ne ovat satakertaistuneet 30 vuoden aikana. Jos aikoinaan oli esimerkiksi sata sivua, niin nyt niitä on 10 000 sivua.
Normitalkootyöryhmä ei löytänyt niistäkään karsittavaa. Päinvastoin, uusia säädöksiä on tehtailtu erityisesti energiatehokkuuteen liittyen koko ajan lisää kuin liukuhihnalta.
Käykö kuntien ”normitalkoissa” käy samalla lailla? Ainakaan virkamiesvetoisesti ei turhia säädöksiä tai tehtäviä löydy, siinähän voisi mennä oma tai kaverin työpaikka.
Jouko Taskinen
Vantaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
