Helsingin henkeä herätellään Istanbulissa

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen harmaassa puvussa ja ulkoministeri Olavi J. Mattila oikealla vastaanottavat Neuvostoliiton presidentti Leonid Brezhnevin ja pääministeri Andrei Cromykon tapaamiseen presidentinlinnassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen yhteydessä heinäkuussa 1975. ... Soviet president Leonid Brezhnev and prime minister Andrei Gromyko meeting Finnish president Urho Kekkonen (gery suit) and foreign minister Olavi J. Mattila at the Presidential Palace during the Conference on Security and Cooperation in Europe (CSCE) in Helsinki July 1975. LEHTIKUVA Esa Pyysalo Kuva: Esa Pyysalo/Lehtikuva

Tarkoitus on miettiä, miten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä vahvistettaisiin konfliktien estossa, ihmisoikeuksien noudattamisessa ja asevalvonnassa. Tämän Helsinki +40 –prosessin pitäisi tuottaa tulosta vuonna 2015 vietettävään Etykin 40-vuotispäivän mennessä.

”Tämä on mahdollisuutemme ja 2000-luvun suurin rauhanprosessi”, Turkin ulkoministeri Ahmed Davutoglu luonnehti.

Istanbulin kokous on tavallinen vuosittainen tapaaminen, ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä lähinnä keskustelukerho ja koko Etyj ”hiukan hukassa”. Se tarkoittanee, ettei järisyttäviä tuloksia ole nähty.

Mutta niin luultiin myös vuonna 1975, kun Helsingissä Finlandia-talossa järjestettiin Ety-konferenssi.

Suomi tarjoutui järjestämään sen, vaikka kylmän sodan aika oli vaikeaa ja Vietnamin ja Korean sotien haavat vielä auki. Kokous toteutui ja onnistui, ja ”Helsingin henki” vahvisti Suomen kansainvälistä asemaa.

Päätösasiakirjaan kirjattiin turvallisuuden, talouden ja ympäristönsuojelun ohella sananvapaus ja ihmisoikeudet. Harva uskoi, että kirjauksella olisi merkitystä, mutta ihmiset itäisessä Euroopassa alkoivatkin vaatia hallituksiaan noudattamaan sitoumusta. Kehitys johti lopulta Neuvostoliiton hajoamiseen.

”Kansainvälinen yhteisö on kuin iso norsu, joka ei ole kauhean ketterä eikä käänny välittömästi. Mutta kun se kääntyy, sillä on merkitystä”, Kanerva kuvaa.

Nykypäivän esimerkki on hänestä esimerkiksi Venäjällä korruptiota arvostelleen ja vankilassa kuolleen lakimiehen tapaus, joka nostettiin esille, koska se kytkeytyi rahanpesuun, Kyprokseen ja eurokriisiin.

”Käsiteltävät asiat eivät tule ulkoavaruudesta, vaan elävästä elämästä.”

Järjestön nimi on harhaanjohtava, sillä jäseninä on nykyisin 57 maata Vancouverista Vladivostokiin, ei vain Eurooppa.

Etyj-kokousten päätöslauselmat viedään kotimaihin, mutta ne eivät ole juridisesti sitovia.

”Voimamme on siinä, että pidämme kovaa ääntä”, kokouksen puheenjohtaja Riccardo Migliori perusteli MT:lle Etyjin olemassaoloa.

YK, Etyj, EU, Euroopan neuvosto ja jopa Nato tekevät päällekkäistä työtä, mutta ei niistä haluta luopuakaan.

”Kyllä ihmiskunnan kehitys on lähtenyt siitä, että avataan ovia eikä suljeta”, Kanerva sanoo.