Emeritusprofessori tyrmää kauppakamarin selvityksen: "Antaa harhaisen kuvan"
Hannu Katajamäki muistuttaa, että esimerkiksi Suomen metsät ovat muualla kuin Helsingissä, vaikka metsäteollisuusyritysten pääkonttorit sijaitsevatkin pääkaupungissa.
Emeritusprofessori Hannu Katajamäen mukaan Suomi ja sen alueet on monenlaisten keskinäisten riippuvuuksien muodostama kokonaisuus. Kauppakamarin laskelmia hän pitää tarkoitushakuisina. Kuva: Jaana KankaanpääMT kertoi Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä, jonka mukaan Uusimaa elättää muuta Suomea.
Selvityksen perusteella Uudeltamaalta kerätään veroja huomattavasti sen väestöosuutta enemmän, ja yksityisen sektorin työpaikoissa se on selkeä ykkönen.
Uudeltamaalta kerätään esimerkiksi puolet koko Suomen yhteisöveroista, liki 40 prosenttia arvonlisä- ja tuoteveroista sekä 38 prosenttia palkansaajien maksamista tulo- ja kunnallisveroista.
Valtion kassaan uusmaalaiset yritykset maksoivat kauppakamarin selvityksen mukaan vuonna 2016 yhteensä 27 miljardia euroa. Julkisten menojen osalta uusmaalaisten yritysten maksamaa 27 miljardia euroa voi verrata Uudenmaan kuntien niin sanottuihin käyttökustannuksiin. Ne olivat edellisvuonna 12,9 miljardia euroa. Valtion budjetti taas on noin 55 miljardia euroa.
Vaasan yliopiston aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki sanoo, että vastaavanlaisia laskelmia tehdään aika ajoin.
Katajamäki muistuttaa, että esimerkiksi Suomen metsät ovat muualla kuin Helsingissä, vaikka metsäteollisuusyritysten pääkonttorit sijaitsevatkin pääkaupungissa.
"Se antaa harhaisen kuvan, jos lasketaan vain noin", hän sanoo.
Suomi pitääkin emeritusprofessorin mielestä nähdä kokonaisuutena. Hän huomauttaa, että meillä on yhteisesti sovittu siitä, että kaikille asukkaille taataan tasaveroiset elämisen edellytykset riippumatta siitä, missä kukin asuu. Käytännössä tämä hoidetaan niin, että sellaisia alueita, joissa veropohja on riittämätön, autetaan eri tavoin.
"En oikein ymmärrä, mihin tämmöisten laskelmien tekijät pyrkivät", emeritusprofessori sanoo.
Emeritusprofessorin mukaan Suomi ja sen alueet on monenlaisten keskinäisten riippuvuuksien muodostama kokonaisuus. Kauppakamarin laskelmia hän pitää tarkoitushakuisina.
"Se ei ole millään lailla rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua", hän arvioi.
Katajamäki pohtii, haluavatko laskelman tekijät, että muu maa irrotettaisiin Uudenmaan maakunnasta.
"Sekö tuottaisi loistavan tulevaisuuden?", hän kysyy.
Miksi tällaisia laskelmia sitten tehdään? Taustalla vaikuttaa emeritusprofessorin arvion mukaan ymmärtämättömyys siitä, että millaista on rakentava suhtautuminen maan eri osiin. Hän pitää toimintaa suomalaisen perinteen vastaisena.
"Voisi jopa heittää niinkin, että hyvin epäisänmaallista", Katajamäki sivaltaa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
