Muovinen vihta herättää hämmästystä, mutta Suomen Saunaseura ei tyrmää – ”Voi käyttää myös ilman saunaa”, valmistaja kehuu

Relax-saunavihta on tehty suomalaisena käsityönä Suonenjoella.  Kuva: Eveliina Vauhkonen

Keskikesän mökkireissulle on tarjolla perinteisten koivuvihtojen lisäksi myös kestovihtoja pellavasta – ja jopa muovista.

Millainen menekki muovihdoilla on?

”Enemmän tämä on mökkivieminen ja talavella mennöö. Kyllähän näitä lajinsa verran ottavat juhannukseksikin”, Relax-saunavihtojen tekijä Jarmo Vauhkonen kertoo leveällä savon murteella.

Valmistaja kertoo, että viime vuonna samaan aikaan muovivastoja meni juhannuksen alla parisen tuhatta, mutta nyt myynti on tyssännyt satoihin vastoihin. Vauhkonen uskoo kysynnän laskun johtuvan kaikkien hintojen kallistumisesta Ukrainan sodan jälkeen.

Vauhkonen tekee saunavihdat käsityönä Suonenjoella. Tarjolla on sekä aikuisten että lasten vihtoja. Värivaihtoehtoja on musta, sinivalkoinen, vihreä, kultavalkea ja punainen.

Muovivastoja on valmistettu ensin Ruotsissa 10 vuotta, mutta nyt Suomessa 4,5 vuotta. Vauhkonen tekee vastat elintarvikehyväksytystä, kotimaisesta kierrätysmuovista.

Miksi juuri muovista?

”Se on hajuton ja kestävä materiaali”, Vauhkonen vastaa.

Vihtominen voi parantaa pintaverenkiertoa.

”Tiedän sellaisiakin tapauksia, joilla ei ole saunaa ja ne istuvat sohvalla ja hakkaavat jalkoja. Levottomat jalat häviää, kun saa pintaverenkierron paremmaksi”, Vauhkonen sanoo.

Muoviset saunavihdat voivat Suomen Saunaseuran mukaan elvyttää vihtomisperinnettä. Kuva: Eveliina Vauhkonen

Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi muistuttaa, että suomalainen koivuvastakin kestää oikein tehtynä useamman saunomiskerran. Silti hän ei tyrmää kestovihtoja.

”Vihtominen itsessään kuuluu suomalaiseen saunakulttuuriin. Kotisaunoissa, missä halutaan vähentää roskaamista, kestovihta voi olla ratkaisu, ja olen iloinen, että vihtomiskulttuuri tätä kautta leviää”, Koskenniemi sanoo.

Hän pitää koivuvihtaa perinteisimpänä, mutta ei ylenkatso kestovihtaakaan – vaikka se olisi valmistettu muovista.

”Itsellä ei ole kokemusta kuin koivuvihdasta, mutta jos halutaan kiihdyttää pintaverenkiertoa, kaikki materiaalit lienee käyvät, kunhan ne ovat käyttäjästä miellyttäviä”, Koskenniemi sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että muovi- ja pellavavastassa vihtomisesta jää puuttumaan koivun tuoksu.

”Kannattaa kokeilla erilaisia vihtoja, se on käyttäjästä kiinni, mistä pitää. Mikäli perinteisen vihdan haluaa, niin se on koivuvihta. Suosittelen opettelemaan sen tekoa”, Koskenniemi sanoo.